perjantai 14. toukokuuta 2010

they will not force us, they will stop degrading us, they will not control us, we will be victorious, so come on..

Perrrrrrrrrrrjantai! Ja ulkona ukostaa, hui.

Viikko hujahti taas suit sait sukkelaan. Tiistaina käytin Aata hampilääkärissä, tarkemmin oikojalla, koska tyttöraukka saa raudat. Muahahhaa. Nyt ne siltä kivasti otti röntgeneitä hampahista ja niillä muoteilla valoksia ja mitä lie.
Keskiviikkona oli mun viimeinen koulupäivä. J
esh. Kesäloma?! Katottiin vähän leffaa ja juteltiin mukavia ja sitten vähän pidettiin piknikkiä. Ranskalaiset oli leiponeet creppejä/lettuja ja saksalaiset jtn suklaakakkua ja minä vein vähän salmiakkia (ja mansikoita..). Tulos: perulainen, ranskalaiset ja saksalaiset tykkäsi tuosta ihanasta suomalaisesta erikoisuudesta, mutta korealaiset oli ihan kauhuissaan. "Hyi, mitä tää oikein on? Miten te voitte siellä Suomessa syödä tällasta?!" Tykkään näistä kulttuurieroista! :D

Salillakin olen käynyt jopa ahkeraan, rääkki on ollut kovaa. Hyvin luonnistuu, kun silmissä kiiltelee Honolulun rantahietikko. Alle 2kk, nyt pitäs vähän tsempata, tai hait luulee mua hylkeeksi ja purasevat puolet pois..

Tänään en sitten olekaan tehnyt mitään. Porukat oli aamun kotona, koska ne läksi iltapvällä kohti New Jerseytä, koska hostmomin kaverin miehellä on synttärit. Tai jtn. Joten siis minä sain nukkua niin kauan kuin nukutti, koska porukat halusi laittaa lapset kouluun. Ei valittamista. Sitten lasten isä soitti, että se hakee Ceen koulusta aiemmin pois, kun opettaja oli soittanut että Ceen kätösissä olevat haavat ilmeisesti haittasi toimintaa. En ottanut ihan tarkasti selvää. Mutta lapsi kyllä siis eilen otti vähän kämmenillä osumaa asvalttiin kun se ajeli pyörällä. Siispä kun A tuli koulusta, hengattiin hetki tässä meillä ( eli syötiin..) ja kävin viemässä sen isänsä luokse. Sitten olinkin ihan vapaaaaaaa. Kelpaa aina viikonloppunsa aiemmin aloittaa!

Nyt vain tsillailen, kävin äsken vähän shoppailemassa (Wal Martissa, mitä?!) ja Saija tulee illalla tässä pyörähtämään. Koska siis aivan yksin olen talossamme, koirakin on Mimalle viety hoitoon. Ah tätä rauhaa! SMG soi ja taisipa tuo rankkasadekin tuolla ulkona loppua. Nice.

Huomenna olis tarkotus lähteä Virginia Beachille (taas) Peggyn ja Sylvanan kanssa. Jos ei ole keli kovin kurja. Ja sunnuntaina menen käymään DCssä joillain itämaisilla markkinoilla yhden ranskalaisen Gaëllen ja muutaman muun tyypin kanssa, josta sitten kiiruhdan aupairtapaamiseen keilahallille. Hyvin jännää. Kerrankin jopa suunniteltua ohjelmaa!

Niin, tosiaan, 7kk Amerikkaa on jo takana, viitisen edessä. Ja mietiskelin tässä yksi pvä, että nekin menee hullun nopeasti, koska lapset on ensinnäkin kesäkuun 25.pvään asti koulussa. Sitten kaks viikkoa istutaan vaikka uima-altailla, sitten pari vkoa Havajilla, sitten hengaillaan lisää siellä uima-altailla tai takapihalla tai puistossa, sitten elokuun puolenvälin jälkeen lapset lähtee isälleen reiluksi viikoksi (Meksikoon vissiin menossa, not fair..) eli meitsillä on lomaaa. Ja sitten syyskuun alkupuolella alkaa taas koulut. Ja hupsheijaa, onkin jo lokakuu ja viisumit ummessa. Tosin siis tarkotuksena olis käydä sitten tämän työuran jälkeen vähän reissoomassa tuolla länsirannikolla, eli nyt on semmonen rahansäästäminen päällä että huh!

Ja sitten Suomen viimaan. Aika; on se käsittämättömän nopeasti kulkeva juttu..

EDIT : Perumpa puheeni tuon ukkosen ohimenemisestä. Ei saakeli. Astetta kovempia on nimittäin nämä ukonilmat täällä kuulkaa. Pomppaanvähintään kolmisen jalkaa aina kun jyrähtää. Onneksi on läbbärissä akku, nin ei tarvia huolehtia että on pistokkeet seinässä. Huijui..

Ei kommentteja: