Tehtiin lasten kanssa maanantaina kiva pieni kirjallinen sopimus siitä, että joka pvä on jtn tehtävä jotta ansaitsee telkkari-aikaa. Ja jos kiukuttelee, nin menettää kaiken :D Ihan mukisematta ne allekirjoitti kyseisen kontrahdin ja on menny ihan hienosti nämä kaks päivää. Maanantaina käytiin vähän minigolfailemassa ja tänään mä kehitin noille aarteenetsinnän, ihan täpinöissään juoksivat pitkin taloa ja yrittivät ratkasta meikän arvotuksia. Huomenna menemme sitten Saijan ja sen hostkidin kanssa lasersotimaan, ugh!
Hostmom oli otettu siitä sopimuksesta, suunnitteli jo että siitä voisi tehdä pätevän vuoden jokaiselle päivälle. Suosittelisin. Me on myös tässä nyt yritetty valita uutta aupparia. Ollaan päädytty kahteen Ukrainalaiseen tyttöön. Ihan kelvoilta vaikuttavat, tosin hostmom vaan vähän epäilee niiden autolla-ajo taitoja. Kaikki tiet vievät Ukrainasta pois? Ja siis meikä vaan naureskeli kun luin kaikkia muita hakemuksia. Selvästi oli joukossa niitäkin, jotka on tulossa tänne vaan saadakseen green cardin, tai siksi kun "amerikassa ois niiiiin siisti asua!". Not. Saas nyt nähdä..
C kyllä tänään oli että "miksi outi ei voi jäädä? no voisko se mennä vuodeks kotiin ja tulla sitten takas tänne?" :D
Aa taasen saa torstaina hammasraudat, just ne mukavat junakiskot millaset mullakin oli. Se ei oo kovin innoissan. On rankkaa olla teini.
En jaksais oottaa perjantaihin, kun sillon tosiaan hyppään bussiin ja suuntaan kohti NYCin kuhinaa, moikkaamaan kahta ihanaa tyttöä. Ja siis sunnuntaille, itsenäisyyspäivälle, 4th of July:lle, on luvassa vähän festarointia. Brooklyn Music Festivals'sit ois tarkotus mennä katsastamaan. Jamiti-jam ja lipuistahan ei maksettu. Elämä, sä oot aika kiva..
Ainiin, käytiin sillon su Oskarin kanssa tsiigaamassa se uusi Karate Kid. Ja siis todellakin kehtas maksaa sen $11 siitä lipusta! Ihan hemmetin hyvä! Parempi kun ne vanhat. Seriously. Jayden Smith, joka näyttelee sitä poikaa siinä (Will Smithin poika oikeassa elämässä, yhdennäköisyys on huomattava..), on ehkä paras lapsinäyttelijä vähään aikaan. Ja eka leffa, jossa Jackie Chan on oikeasti hyvä. Truuuuut truuuuut, että menkää sankoin joukoin!!
tiistai 29. kesäkuuta 2010
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
that's what you get..
Perjantaina kävin pikaseen poolilla uiskentelemassa kun lapset läksi isälleen. Oli muuten semisti sekava päivä, lasten eka virallinen lomapvä, ja C ilmoitti että haluaa vaan koko kesän heitellä koripalloa. Jaahas. Tosin sain tehtyä sen kanssa diilin, että sen pitää tehhä joka päivä jtn, lähteä mukaan minne mennäänkin, jos se haluaa kattoa telkkua tai pelata Wiitä. Pitänee vielä väsätä ihan kirjallinen sopimus asiasta, että ei tule turhia mutinoita. Sitten illalla ostin kasan kirsikoita ja vuokrasin leffan joka ei ollutkaan niin hyvä kuin luulin ( An Education). Melekonen juhannusaatto :DLauantaina sitten kävin vähän pyörimässä kaupoissa, vain shortsit ostin, kesä ja kuumuus ja silleen, u know. Sieltä suuntasin Saijalle ja illasta lähettiin DCn huudeille pyörimään. Juhannusjuomat toki messissä. Salmiakkikoshu saattoi maistua aika hyvältä. Pienestä pullosta tosin tais jäädä vaan paha mieli, haha. Manteli oli meillä kuljettajana, mutta koska sen piti olla 5am töissä, niin mehän reippaina tyttöinä päätettiin jäädä vielä sinne reggaeklubille ja hankkia kyyti sitten kotiin. Parin lisädrinksun jäläkeen päätettiin lähtä kävelemään kohti metroa tai seuraavaa baaria, mitenkuten. Matkalla törmättiin omituisiin laivaston poikiin, jotka luultavasti yritti eksyttää meidät metronmetsästyksessämme. Ihmiset oli kyllä hyvin iloisella päällä, johtuen kai yleisesti lauantai-illasta ja siitä, että ulkona oli lämmin kuin Suomen hellepäivänä. Vaikka kello kilkutti jo aamuyötä. Hi flower child -kommenttien jälkeen löydettiin lähin metroasema ja kiireellä yön vikaan metroon. Joka ei tietenkään mennyt sinne meidän lähiasemalle. Tosin ei meillä olisi sieltä kyytiä kotiin ollut edes. Anyways, sitten odottelimme kivasti bussipysäkillä Mantelia hakemaan. Saija vähän hyytyi ja nukkui siinä penkillä, meitsi käytti aikansa valokuvaamiseen. Lopulta kyytikin sitten saapui paikalle ja päästiin etenemään. Eli nukkumaan. Ja hei, meitsi ajoi tänään myös ekaa kertaa automaattivaihteisella autolla! Semisti liian helppoa. Vaikkakin kyseisessä menopelissä oli se jarru vähän herkemmin toimiva kuin tuossa meikän Saturnissa..
Tänään sitten mun oli tarkotus mennä leffaan Peggyn kanssa, kun alkaa loppua päivät millon ehittäs nähä ennenkuin se lähtee takasin Saksaan. Mutta kuinkas ollakaan, neitihän perui koko homman. Kivasti taas tälleen kuuden aikaan illalla. Joo-o. Saksalaisiin ei nähtävästi edelleenkään ole luottamista? Mutta onneksi paikalle saapui pelastava enkelini Ruotsinmaalta. Lähdenkin tästä nyt siis Oskarin kanssa kaffelle eli teelle, ja leffaan.
Taiteellisia ovat nämä alkomahoolipullot. Muttajoo, huomenna on maanantai ja Aalla uimatreenit aamulla, hyi hyi. Täytynee keksiä jtn ohjelmaa sitten loppupäiväksi. Ja illalla reenoomaan, koska Honolululle kahen vkon päästä ja tuli tässä vkonlopulla syötyä ihan liikaa kaikkea epähyvyyttä.Niin ja perjantaina tosiaan nokka kohti NYCiä ja ihania suomityttöjä!
Nyt puhumaan sitten vaikka ruotsia, most likely.. (nooot)
torstai 24. kesäkuuta 2010
there's 104 days of summer vacation and school comes along just to end it, so the annual problem for our generation, is finding a good way to spend it
Nyt se sitten alkoi. Lasten kesäloma.
A meni kiltisti tänään muutaman tunnin koulupäivän jälkeen uima-altaalle kaverinsa kanssa ja tuli kotiin vasta joskus puoli viisi. Tai kävin hakemassa. Mutta C, tuo iloinen poikalapsi, ei kuulemma tykkää käydä ollenkaan poolilla. MITÄ?! Meitsin suunnitelmat meni ihan mutkille. Se siitä helppoudesta. Ja kun sitten tänään yritin ehdotella kaikkea mitä voitas tehä, niin ei kuulemma kelpaa. Mikään. Entiseltä auppariltamme kuulin, että varsin kivaa aikaa on kesät juurikin tuon lapsen takia. Kai se on raahattava mukana, tyyliin vaikka puistoon. Onneks tosin ulkona oli esmes tänään sen verran tukalan kuuma, että ei siellä edes hetkeä kauempaa oikeen voinu olla. Mitä nyt joku +38C ehkä. Lääh.
Heinäkuun 4. on tämän maan kuuluisa Independece Day. Itsehän tulen sen näillä näkymin viettämään New York Cityn hellässä huomassa. Koska pari kaveria on tulossa tälle mantereelle, niin ois tarkotus mennä niitä moikkamaan siksi vkonlopuksi Omenaan ja sitten ne tulee meille pariksi yöksi, että tulee DCkin tsekattua. Koska mulla on se maanantai, 5.7. myöskin vapaa kun porukat on kotona. Viihtynee. Tosin pitäs nyt vielä varmistella näitä suunnitelmia, mutta anyways.
Tänään lähden koettamaan, että mahdunko joogaan illan viimeiselle tunnille. Kun joskus oon menny ja se on ollu täynnä. Murr. Mutta ajattelin suht ajoissa lähteä tästä, niin ei haittaa sitten ruuhkat eikä muut luonnonvoimat. Koska tämä meikäläisen urheilu-ura pitää nyt kesäksi siirtää tapahtumaan ilta-aikoina. Tosin eipä mulla hirveesti mitään järkeä oiskaan juosta tuolla pitkin kyliä hengaamassa tuttujen kansss kaikkia öitä, jos aamulla on herättävä kuudelta. Että reeniä vähän ja unille. Ainakin näin teoriassa..
Tässä (kliketi-klik) tämän maan parasta piirrettyantia, meitsi on ihan koukussa ja tunnaribiisikin sopii tähän hetkeen ihan loistavasti! ;)
A meni kiltisti tänään muutaman tunnin koulupäivän jälkeen uima-altaalle kaverinsa kanssa ja tuli kotiin vasta joskus puoli viisi. Tai kävin hakemassa. Mutta C, tuo iloinen poikalapsi, ei kuulemma tykkää käydä ollenkaan poolilla. MITÄ?! Meitsin suunnitelmat meni ihan mutkille. Se siitä helppoudesta. Ja kun sitten tänään yritin ehdotella kaikkea mitä voitas tehä, niin ei kuulemma kelpaa. Mikään. Entiseltä auppariltamme kuulin, että varsin kivaa aikaa on kesät juurikin tuon lapsen takia. Kai se on raahattava mukana, tyyliin vaikka puistoon. Onneks tosin ulkona oli esmes tänään sen verran tukalan kuuma, että ei siellä edes hetkeä kauempaa oikeen voinu olla. Mitä nyt joku +38C ehkä. Lääh.
Heinäkuun 4. on tämän maan kuuluisa Independece Day. Itsehän tulen sen näillä näkymin viettämään New York Cityn hellässä huomassa. Koska pari kaveria on tulossa tälle mantereelle, niin ois tarkotus mennä niitä moikkamaan siksi vkonlopuksi Omenaan ja sitten ne tulee meille pariksi yöksi, että tulee DCkin tsekattua. Koska mulla on se maanantai, 5.7. myöskin vapaa kun porukat on kotona. Viihtynee. Tosin pitäs nyt vielä varmistella näitä suunnitelmia, mutta anyways.
Tänään lähden koettamaan, että mahdunko joogaan illan viimeiselle tunnille. Kun joskus oon menny ja se on ollu täynnä. Murr. Mutta ajattelin suht ajoissa lähteä tästä, niin ei haittaa sitten ruuhkat eikä muut luonnonvoimat. Koska tämä meikäläisen urheilu-ura pitää nyt kesäksi siirtää tapahtumaan ilta-aikoina. Tosin eipä mulla hirveesti mitään järkeä oiskaan juosta tuolla pitkin kyliä hengaamassa tuttujen kansss kaikkia öitä, jos aamulla on herättävä kuudelta. Että reeniä vähän ja unille. Ainakin näin teoriassa..
Tässä (kliketi-klik) tämän maan parasta piirrettyantia, meitsi on ihan koukussa ja tunnaribiisikin sopii tähän hetkeen ihan loistavasti! ;)
tiistai 22. kesäkuuta 2010
here comes the sun, do do do do, here comes the sun, and I say it's all right, sun, sun, sun, here it comes..
DCn kesäiset kadut. Oijoi.Eilen käytiin Saijan kanssa extemporeeshoppailemassa ja tänään en ole tehnyt mitään. Nukkuttiin Chewien kanssa tosin päikkärit, taas. Ja pesin vähän pyykkiä ja paistelin kanaa, joka kuulemma oli hyvää. Bueno. Kohta salille, nin jos kelpais taas.
Amerikkalaiset jäätelöautot saattaa näyttää vaikkapa tältä. Mun mielestä on aika törkeää, että ne tulee huutelemaan uima-altaille. Viekkaita perhanat. Mutta saa sieltä kaikkia kivoja jätskejä. Ei sillä että testannu oisin. En. (Spongebob mehujään silmät oli purkkapallot!)Meille tuli eilen postissa EurAuPairilta (tältä mun aupparijärjestöltä) kirje. Hostmom vaan huokaili, että pitää kai alkaa uutta lapsenpiikaa ettimään. Mutta en kyllä ymmärrä miksi. Ei nämä mitään aupairia enää tartte. Koska A on yleensä kotona kun C tulee koulusta, ja Gary myös. Onhan se tietty kiva tulla kotiin, kun joku on tehny ruoan valmiiks ja sukat on pestyinä, mutta kannattaako semmosesta maksaa melkein $19 000/ vuosi? Joidenkin auppaireiden perheet, joilla on samanikäsiä lapsia kuin meillä, on päättäneet että ne palkkaa ens vuodeksi vaan jonkun collegeopiskelijan kuskaamaan lapsukaisia harrastuksiin yms. Tässä taloudessa vois toimia sama. Mutta omatpahan on rahansa.. :D
Viikonlopulla ois niinkun juhannuskin kuulemma. Meinattiin Saijan kanssa viettää se suomalaisittain. Ylläri. Multa löytyy minipullo salmiakkikoshuva ja Saijalta minipullo ihan tavallista koshuva. Kauan eläköön salakuljetus myös postin kautta! Saatamme väsätä kokon grilliin, juosta alasti pitkin pihoja ja poimia naapurin kukkapenkistä kukkia sen seitsemää sorttia. Että lukekaa uutisia, eiköhän me sinne asti päästä..
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
polttaa kesäkatu miestä, kosteaa höyryä nousee tiestä..
Mulla oli tälläkin viikolla joka ilta mielessä, että pitäs kirjottaa tänne että äiti ei hätäänny. Mutta en sitten vissiin oleviaan taas ehtinyt. Hups.
Muttajoo. Taas sunnuntai-ilta koittanut on ja lapsilla loppuu koulu torstaina, pääseevät vielä perhana ennen puoltapäivää. Luulin että perjantaina, mutta ehei. Tervetuloa hermojen kiristys ja liian aikaiset herätykset. Ei mun mielestä oikein kuulosta kesälomalta..
Kuluneella viikolla korjausmies tuli viimein fiksaamaan tuon meidän uunin. Sen piti tulla keskiviikkona, mutta kukaan ei koskaan ilmestynytkään. Kivahan se on ootella kotona koko pvä. Hmph. Mutta nyt voin kuitenkin jopa tehhä ruokaa myös siis uunissa, meinas alkaa jo ideat loppua kun oli käytössä vain liesi ja mikro.
Kävin myös kahtena päivänä poolilla kärventymässä, kivasti olen jopa jo vähän ruskeampi. Voi taas seistä vaikka kopiokoneenkin vieressä, kun en sulaudu aanelosten joukkoon. Ihmettelin siellä itekseni, että mikä juttu oli kyseessä, kun aina tietyn ajan jälkeen uimavahti puhalsi pilliin ja kaikki kipitti sieltä altaasta pois. Sitten taas vähän ajan päästä soi pillit uudestaan ja eikun pulikoimaan. Mutta siis näin kuulemma toimitaan. Ehkä siksi, että ei vahingossa väsy liikaa siinä polskiessa ja huku. Tai muutu huulet liian sinertäviksi kun alkaa tulla kylmä. Vaikka aika lämmintä se vesi kyllä on. Emt.
Perjantaina meinas tulla pikkupikkupaniikki. Hain Aan uimareeneistä kotiin ja siinä sitten ruuhkassa ajeltiin. Huomasin ennen yhtä risteystä, että valot vaihtuu keltasille, mutta mulla ei ois ollut tarpeeksi matkaa jarruttaa. Noh, siistä suorilla vaan yli ja tajusin että valot vaihtu jo punaisille. Kohta näinkin takapeilistä, kuinka "valot siniset välähtää, vaatien pysähtymään..". Aattelin ensin, että joku poliisiauto on hälytysajossa ja vaihoin toiselle kaistalle. Kun valoja välkkyvä auto kuitenkin seurasi perässä, kauhukseni tajusin, että perhana sehän on meitsin perässä! Eikun siis auto tienvarteen pysähdyksiin. Kohta saapui officer siihen ikkunalle, että "tiiätkö miksi mä pysäytin sut?" Selittele siinä sitten, että kaipa menin punasia päin, mutta en ois ehtiny enää jarruttaa. Ajokorttia pyysi nähdä ja sitten oli herra poliisinatsisetä vaan että "elä enää ajele punasilla ja pidä vähän enemmän väliä nin ehit jarruttaa..". "Yes sir, absolutely sir. Thank you sir." Oli ilmeisesti sitä mieltä, että oli niin kamala kuva siinä meikän ajokortissa, että pakko laskea menemään. Aa oli vähän ihmeissään kanssa, mutta naurettiin vaan koko matka kotiin asti. Hostmomkin otti homman onneksi ihan huumorilla; "Miten se nyt kaks noin huligaaninnäköstä nuorta naista laski menemään? Perjantai-iltana vielä?" :D
Mutta voin kertoa, että semisti erilainen auktoriteetti näillä ameriikan poliiseilla on. Ei oikeesti uskalla edes hengittää jos ne ei anna lupaa. Kaikki elokuvista tuttu panikoiminen poliisien läheisyydessä on ihan totta. En tiiä miksi, mutta pakko niitä on vähän pelätä.. Että kivasti lähti vkonloppu käyntiin ja taas yksi mukava muisto tästäkin vuodesta. ;)
Porukat lähti lauantai aamuna retkeilemään, joku Ceen partiohomma se kai oli. Ihan täpinöissään ne oli kaikki koko viikon, kävivät ostamassa kaikenmaailman eräilytarvikkeita ja muita. Luulin, että ne tulee kotiin joskus tänään sunnuntaina silleen illasta, mutta ehei, aamulla kymmenen maita herättiin Saijan kanssa (joka tuli mun seuraksi ettei ihan yksin olis tarvinnut isossa kämpässä olla) kun norsulauma taas juoksi tuolla yläkerrassa. Että melko lyhyt retkeilyreissu. Hirveellä valmistelulla. Kummaa.
Lauantaina mun piti mennä parin saksalaisen tytön kanssa DChen hengaamaan päiväksi, puistoon piknikille tai jotain sen suuntasta. Mutta sitten kivasti sain perjantaina myöhään yöllä viestiä, että ei ne kuulemma voi lähteäkään. Aha. Kiva kun kerroitte näin aikasin, että ehin soitella jollekulle muulle tai keksiä jtn muuta ees. Päädyin sitten taas hengaamaan Saijan ja sen hostkidin kanssa. Käytiin yhdessä puistossa haikkaamassa (hiking, vaeltelemassa) ja piknikillä. Sitten suunnattiin poolille ja vähän meinas alkaa väsyttää, kun kaks tuntia siellä uiskentelimma, jos jonkinmoista hippaa ja hyppelyä. Huh. Illalla sitten vielä suuntasimme Saijan kanssa DChen, tarkoituksena käydä kattomassa Girl with a dragon tattoo- niminen elokuva, tuttavallisemmin Man som hatar kvinnor aka Miehet jotka vihaavat naisia. Ne on täälläkin nääs innostuneet niistä kirjoista. Mutta yllättäen metroissa oli viivästyksiä ja kaikkea kummaa muutakin, nin missattiin koko elokuva. Höh. Pyörittiin sitten aikamme downtownissa ja päätettiin kuitenkin mennä kahtomaan joku leffa. Tittididiiii, Toy Story 3. Awesome!
Tänään oli aupparimiitti. Käytiin melomassa! Epäilyttävän likaisenvärisellä Potomac Riverillä. Mutta oli ihan älyttömän hauskaa. Mikäs siinä meloskellessa, kun aurinko porottaa ja +35C, saatto taas vähän ruskettuakin. Tosin SPF 50 on tainnu olla melkein joka pvä tällä viikolla. Ihan tiedoksi, melanoomaa ja maksaläiskiä ma välttelen. Vähän meinas alakaa käsiä hapottaa se rehkiminen, huomenna ei ehkä naurata.
Tosi moni meidän ryhmän auppareista on lähössä ens kuussa kotiin. Silleen aika sad, vaikka en mä niiden kanssa hirveesti ole hengannutkaan, ne on jotkut aika ärsyttäviä. :D Mutta voinpahan katella sitten miten kaikki uudet tytöt on ihan hukassa kun ne tulee tänne. Ja onpahan useampi yöpymispaikka, esmes Saksasta, jos lähtis Eurooppaa kiertelemään joskus tulevaisuudessa. Muahahhaaaa..
Ensi viikolla nautinkin siis kolmesta ja puolesta viimeisestä laiskasta arkipäivästäni, sitten pitää alkaa keksiä keinoja joilla Ceenkin saisi lähtemään poolille tai vaikka puistoon. A on innoissaan menossa, mutta tuo poikaparka ei oikein. Kiristys, uhkailu, lahjonta ja mitä näitä nyt on?
Muttajoo. Taas sunnuntai-ilta koittanut on ja lapsilla loppuu koulu torstaina, pääseevät vielä perhana ennen puoltapäivää. Luulin että perjantaina, mutta ehei. Tervetuloa hermojen kiristys ja liian aikaiset herätykset. Ei mun mielestä oikein kuulosta kesälomalta..
Kuluneella viikolla korjausmies tuli viimein fiksaamaan tuon meidän uunin. Sen piti tulla keskiviikkona, mutta kukaan ei koskaan ilmestynytkään. Kivahan se on ootella kotona koko pvä. Hmph. Mutta nyt voin kuitenkin jopa tehhä ruokaa myös siis uunissa, meinas alkaa jo ideat loppua kun oli käytössä vain liesi ja mikro.
Kävin myös kahtena päivänä poolilla kärventymässä, kivasti olen jopa jo vähän ruskeampi. Voi taas seistä vaikka kopiokoneenkin vieressä, kun en sulaudu aanelosten joukkoon. Ihmettelin siellä itekseni, että mikä juttu oli kyseessä, kun aina tietyn ajan jälkeen uimavahti puhalsi pilliin ja kaikki kipitti sieltä altaasta pois. Sitten taas vähän ajan päästä soi pillit uudestaan ja eikun pulikoimaan. Mutta siis näin kuulemma toimitaan. Ehkä siksi, että ei vahingossa väsy liikaa siinä polskiessa ja huku. Tai muutu huulet liian sinertäviksi kun alkaa tulla kylmä. Vaikka aika lämmintä se vesi kyllä on. Emt.
Perjantaina meinas tulla pikkupikkupaniikki. Hain Aan uimareeneistä kotiin ja siinä sitten ruuhkassa ajeltiin. Huomasin ennen yhtä risteystä, että valot vaihtuu keltasille, mutta mulla ei ois ollut tarpeeksi matkaa jarruttaa. Noh, siistä suorilla vaan yli ja tajusin että valot vaihtu jo punaisille. Kohta näinkin takapeilistä, kuinka "valot siniset välähtää, vaatien pysähtymään..". Aattelin ensin, että joku poliisiauto on hälytysajossa ja vaihoin toiselle kaistalle. Kun valoja välkkyvä auto kuitenkin seurasi perässä, kauhukseni tajusin, että perhana sehän on meitsin perässä! Eikun siis auto tienvarteen pysähdyksiin. Kohta saapui officer siihen ikkunalle, että "tiiätkö miksi mä pysäytin sut?" Selittele siinä sitten, että kaipa menin punasia päin, mutta en ois ehtiny enää jarruttaa. Ajokorttia pyysi nähdä ja sitten oli herra poliisinatsisetä vaan että "elä enää ajele punasilla ja pidä vähän enemmän väliä nin ehit jarruttaa..". "Yes sir, absolutely sir. Thank you sir." Oli ilmeisesti sitä mieltä, että oli niin kamala kuva siinä meikän ajokortissa, että pakko laskea menemään. Aa oli vähän ihmeissään kanssa, mutta naurettiin vaan koko matka kotiin asti. Hostmomkin otti homman onneksi ihan huumorilla; "Miten se nyt kaks noin huligaaninnäköstä nuorta naista laski menemään? Perjantai-iltana vielä?" :D
Mutta voin kertoa, että semisti erilainen auktoriteetti näillä ameriikan poliiseilla on. Ei oikeesti uskalla edes hengittää jos ne ei anna lupaa. Kaikki elokuvista tuttu panikoiminen poliisien läheisyydessä on ihan totta. En tiiä miksi, mutta pakko niitä on vähän pelätä.. Että kivasti lähti vkonloppu käyntiin ja taas yksi mukava muisto tästäkin vuodesta. ;)
Porukat lähti lauantai aamuna retkeilemään, joku Ceen partiohomma se kai oli. Ihan täpinöissään ne oli kaikki koko viikon, kävivät ostamassa kaikenmaailman eräilytarvikkeita ja muita. Luulin, että ne tulee kotiin joskus tänään sunnuntaina silleen illasta, mutta ehei, aamulla kymmenen maita herättiin Saijan kanssa (joka tuli mun seuraksi ettei ihan yksin olis tarvinnut isossa kämpässä olla) kun norsulauma taas juoksi tuolla yläkerrassa. Että melko lyhyt retkeilyreissu. Hirveellä valmistelulla. Kummaa.
Lauantaina mun piti mennä parin saksalaisen tytön kanssa DChen hengaamaan päiväksi, puistoon piknikille tai jotain sen suuntasta. Mutta sitten kivasti sain perjantaina myöhään yöllä viestiä, että ei ne kuulemma voi lähteäkään. Aha. Kiva kun kerroitte näin aikasin, että ehin soitella jollekulle muulle tai keksiä jtn muuta ees. Päädyin sitten taas hengaamaan Saijan ja sen hostkidin kanssa. Käytiin yhdessä puistossa haikkaamassa (hiking, vaeltelemassa) ja piknikillä. Sitten suunnattiin poolille ja vähän meinas alkaa väsyttää, kun kaks tuntia siellä uiskentelimma, jos jonkinmoista hippaa ja hyppelyä. Huh. Illalla sitten vielä suuntasimme Saijan kanssa DChen, tarkoituksena käydä kattomassa Girl with a dragon tattoo- niminen elokuva, tuttavallisemmin Man som hatar kvinnor aka Miehet jotka vihaavat naisia. Ne on täälläkin nääs innostuneet niistä kirjoista. Mutta yllättäen metroissa oli viivästyksiä ja kaikkea kummaa muutakin, nin missattiin koko elokuva. Höh. Pyörittiin sitten aikamme downtownissa ja päätettiin kuitenkin mennä kahtomaan joku leffa. Tittididiiii, Toy Story 3. Awesome!
Tänään oli aupparimiitti. Käytiin melomassa! Epäilyttävän likaisenvärisellä Potomac Riverillä. Mutta oli ihan älyttömän hauskaa. Mikäs siinä meloskellessa, kun aurinko porottaa ja +35C, saatto taas vähän ruskettuakin. Tosin SPF 50 on tainnu olla melkein joka pvä tällä viikolla. Ihan tiedoksi, melanoomaa ja maksaläiskiä ma välttelen. Vähän meinas alakaa käsiä hapottaa se rehkiminen, huomenna ei ehkä naurata.
Tosi moni meidän ryhmän auppareista on lähössä ens kuussa kotiin. Silleen aika sad, vaikka en mä niiden kanssa hirveesti ole hengannutkaan, ne on jotkut aika ärsyttäviä. :D Mutta voinpahan katella sitten miten kaikki uudet tytöt on ihan hukassa kun ne tulee tänne. Ja onpahan useampi yöpymispaikka, esmes Saksasta, jos lähtis Eurooppaa kiertelemään joskus tulevaisuudessa. Muahahhaaaa..
Ensi viikolla nautinkin siis kolmesta ja puolesta viimeisestä laiskasta arkipäivästäni, sitten pitää alkaa keksiä keinoja joilla Ceenkin saisi lähtemään poolille tai vaikka puistoon. A on innoissaan menossa, mutta tuo poikaparka ei oikein. Kiristys, uhkailu, lahjonta ja mitä näitä nyt on?
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
I'm a mess in a dress, can't show up on time, even if it would save my life..
Hups. Nythän on jo sunnuntai.
Ootteko huomannu, miten nopeasti aika menee? Meitsi on nimittäin ollut tätä maata kansoittamassa jo 8 kuukautta. Nii-in! Vasta oli tammikuu..
Tällä viikolla ei oikeastaan tapahtunut mitään. Välillä paistoi aurinko, välillä satoi vettä kuin aisaa. Kävin salilla ja joogassa ja nukuin jopa 4h pikkuruisia päiväunia. Oho. Torstaina käytiin Saijan kanssa katsastamassa Get Him to the Greek -niminen elokuva ja siis ihan hullun hauska! Loistava!
Perjantaina elokuviin menimme katsomaan sitten Just Wright -nimisen elävän kuvan. Vaikka se olikin vähän lälly, nin minäpä en itkenytkään! HAH! Vaikka Saija välillä kyselikin, että joko nyyhkin. En.
Lauantaina Gary soitti aamusella, että mun pitää viedä auto öljynvaihtoon, koska siinä oli kuulemma aika vähänlaisesti öljyä. Logiikka? Eikö sitä öljyä vaan voi ostaa lisää? Ehei, toimi amerikkalaisittain! Ootimpa sitten epätoivolla löytämälläni korjaamo-mestalla pari tuntia vissiin, kun joku muukin oli keksinyt saman idean. Ja ei kuulemma ois ollut okei, että oisin vieny sen auton vaikka maanantaina. Että vietäpä vaan puolet helteisen kuumasta vapaasta lauantaistasi odotellen turhaa öljynvaihtoa. Joka siis itessään kesti ehkä 10min. Ärrrr.
Tänään käytiin vähän shoppailemassa. Kotiin kun saavuin, nin aattelin että ois voinut poolille, siis uima-altaalle, lähteä. Mutta kappas, niin vain pilvet peittivät auringon. Sitten kun olin asettunut mukavasti sohvalle katsomaan Family Guyta, nin eikös vaan alkanut taas aurinko pilkistellä. Onneks kello oli jo kuitenkin olevinaan niin paljon, että tyydyin vaan lähtemään lenkille sen uima-altaan sijaan. Ei ole säät minun puolella ei.
Mutta ensi viikolla menen kloorinhajuisen altaan reunalle ruskettautumaan. Joku pohjaväri on ennen Havajia saatava. Muuten saatan näyttää ravulta. Kunnon lobster ja silleen.
Lapsilla on tosiaan enää kaks viikkoa koulua, sitten kivasti heräilemme joka aamu uimareeneihin, jotka alkaa 7:15. Joutunee siis menemään ajoissa nukkumaan. Pyh, mitä hifistelyä!
P.S. Oli jtn hienoja plokin ulkoasujuttuja tullut, huh huh. Tokihan minä heti sieltä jotain juttua klikkasin. Klik klik vaan ja taikoja tapahtui!
Ootteko huomannu, miten nopeasti aika menee? Meitsi on nimittäin ollut tätä maata kansoittamassa jo 8 kuukautta. Nii-in! Vasta oli tammikuu..
Tällä viikolla ei oikeastaan tapahtunut mitään. Välillä paistoi aurinko, välillä satoi vettä kuin aisaa. Kävin salilla ja joogassa ja nukuin jopa 4h pikkuruisia päiväunia. Oho. Torstaina käytiin Saijan kanssa katsastamassa Get Him to the Greek -niminen elokuva ja siis ihan hullun hauska! Loistava!
Perjantaina elokuviin menimme katsomaan sitten Just Wright -nimisen elävän kuvan. Vaikka se olikin vähän lälly, nin minäpä en itkenytkään! HAH! Vaikka Saija välillä kyselikin, että joko nyyhkin. En.
Lauantaina Gary soitti aamusella, että mun pitää viedä auto öljynvaihtoon, koska siinä oli kuulemma aika vähänlaisesti öljyä. Logiikka? Eikö sitä öljyä vaan voi ostaa lisää? Ehei, toimi amerikkalaisittain! Ootimpa sitten epätoivolla löytämälläni korjaamo-mestalla pari tuntia vissiin, kun joku muukin oli keksinyt saman idean. Ja ei kuulemma ois ollut okei, että oisin vieny sen auton vaikka maanantaina. Että vietäpä vaan puolet helteisen kuumasta vapaasta lauantaistasi odotellen turhaa öljynvaihtoa. Joka siis itessään kesti ehkä 10min. Ärrrr.
Tänään käytiin vähän shoppailemassa. Kotiin kun saavuin, nin aattelin että ois voinut poolille, siis uima-altaalle, lähteä. Mutta kappas, niin vain pilvet peittivät auringon. Sitten kun olin asettunut mukavasti sohvalle katsomaan Family Guyta, nin eikös vaan alkanut taas aurinko pilkistellä. Onneks kello oli jo kuitenkin olevinaan niin paljon, että tyydyin vaan lähtemään lenkille sen uima-altaan sijaan. Ei ole säät minun puolella ei.
Mutta ensi viikolla menen kloorinhajuisen altaan reunalle ruskettautumaan. Joku pohjaväri on ennen Havajia saatava. Muuten saatan näyttää ravulta. Kunnon lobster ja silleen.
Lapsilla on tosiaan enää kaks viikkoa koulua, sitten kivasti heräilemme joka aamu uimareeneihin, jotka alkaa 7:15. Joutunee siis menemään ajoissa nukkumaan. Pyh, mitä hifistelyä!
P.S. Oli jtn hienoja plokin ulkoasujuttuja tullut, huh huh. Tokihan minä heti sieltä jotain juttua klikkasin. Klik klik vaan ja taikoja tapahtui!
maanantai 7. kesäkuuta 2010
only someone, who's morally, superior can possibly, and honestly deserve, to rule my world..
Mmmmuikeata maanantaita!Eilen siis käytiin Saijan kanssa katsastamassa vähän konserttimaailmaa DCn tyylihin. Meitsin yksi lemppareista lavalla ja voi että rrrakastin! Jaksaa taas muutaman viikon näillä fiiliksillä!
Lämppärinä oli yhtye nimeltänsä Franklin for Short. Saija meinas jo päätään rueta pyörittämään, kun lavalle tosiaan nousi kyseisen yhtyeen muodossa lauma "vanhoja partahippejä Kaliforniasta". Mutta hienoa musiikkia ne soitti.
Ihmeteltiin, miksi Saijan kädessä ollut leima sanoi 8:15 ja minun alaikäisyysleimat että 9:30. Mutta hoblaa, lämppäri aloitti tasan 8:15 ja illan varsinainen esiintyjä sitten klubin nimenkin mukaisesti 9:30. Ovelia nämä amerikkalaiset..
Mutta tosiaan, lopulta lavalle asteli kaksi söpöä nörtähtävää poikaa Norjasta. Ja siis meni muuten koko klubi ihan transsiin! Oikeasti! Kaks miestä ja kitarat, ja ne niiden hypnotisoivat lauluäänet (jotka livenä on muuten vieläkin jtn parempaa), nin huh! Ja koska tämä esiintymispaikka oli semmonen vähän "intiimimpi" klubi, niin ihan erilainen fiilis kuin jollain isolla lavalla. Tunsi enemmän olevansa mukana. Ja pojathan heitteli läppää ja kertoi tarinoita ja esitteli kreisejä tanssimuuveja ja laulatti kansaa. Oli muuten melekonen harmonia, kun parisataa ihmistä hymisee. Ah!!
Eirik fiilistelee..
Erlend hei, mä tykkään noista sun laseista!
Sitten parin viimeisen biisin ajaksi tuli lämppäribändin pojat soittelemaan myöskin. Kunnon bileet. Puolitoista tuntisen setin jälkeen kuninkaat palasi lavalle soittamaan mun tänhetkisen rakkausbiisin, Homesickin, ja jonkun toisenkin. Plus sitten jälleen partahipit kiipesi lavalle ja jammailu jatkui Paul Simonin " You can call me Al" -kappaleen tahtiin. Voi maailma mikä meininki! Niin, ja kuinka monella keikalla nykyään enää (ainakaan Suomessa) laulaja daivaa yleisön sekaan!?!Minä olin kyllä niin fiiliksissä, ja Saijakin tunnusti että aika makia keikka. Ei kuulemma välttis autossa kuuntelis kyseistä yhtyettä, mutta että sitten tulevaisuudessa soittaa poikien biisejä sen koliikkilapsille, jotta ne rauhottuu. :D
Oli kuulemma myös aikamoinen "ituhippiluola" tuo kyseinen 930-club. Johtuen kuuntelijajoukosta ja siitä, että sieltä sai lähes pelkästään vegeruokaa. Eli todellakin meitsin mesta.
Nyt jatkan maanantaitani lähtemällä salille rääkkiin, koska Honolulu huutelee jo vähän turhan lähellä!
torstai 3. kesäkuuta 2010
on piilossa viidakon, suojassa temppelin raunion, valtakunta viimeinen, silmälasikäärmeiden..
Ulkona taas ukkostaaaaa. Ihan tyhmää. Tosin koko päivän paistoi muuten kyllä aurinko. Ja koodi oranssi oli kai päällä. Jotain vissiin että otsonikerros on ohuehko, pysykää sisätiloissa. Pyh. Tosin on tuolla sen verran kuumaa ja kosteaa, että tarvia kun ovesta astua ulos nin hiki valuu solkenaan. Elokuuta odotellessa..
On tämä muutenkin aikamoista viidakkoelämää; sirkat vai mitkä kaskaat sirittelee taas 24/7, eilen nähtiin Saijan kanssa ketunpoikasia ja yksi päivä meidän takapihalla oli KILPIKONNA! Hyvin on eksotiikkaa ilmassa..
Hostmom ja Gary alotti kyselemään, josko haluaisin olla täällä toisenkin vuoden. Jaa-a. Siispä olenkin tässä yrittänyt miettiä, että mitenkä suht kauniisti voisi ilmaista että kotiin haluaisin. Kun siis muuten ois varmaan ihan ok jäädä, mutta kun mun ei tarvihe tehhä täällä melkein mitään, menee ihan liian tylsäksi. Enkä jaksais tätä aupair-hommaa kyllä toista vuotta, kun asiaa tarkemmin miettii. Yhtenä välivuotena ihan hyvinkin loistava kokemus ja muuta, mutta ei tästä mitään elämäntyötä haluaisi!
Nyt lähden revityttämään loputkin kynteni irti, tarkoittaen siis niitä tekoversioita, ihan en masokistiksi ole suinpän rynnännyt. Koska yksi kynsi päätti ottaa loparit ja lähti irti, niin huomasin että mullahan oli siellä alla jopa oma kynsikin! Eikä ole tehnyt tässä muutaman pvän aikana mitenkään vaikeaa olla jyrsimättä sitäkin vähää. Eikä nämä tekoversiot sitten kuitenkaan ole ihan se mun juttu, kiva tosin näitäkin oli kokeilla. JA säästyypä taas muutama dollari poikineen kun ei tarvia käydä laitattamassa. Nih. Fiksujen ideoiden ilta?
FYI, hyppäsin juuri kolmisen metriä ilmaan, kun ikkunatkin helisi tuosta pienestä ukkosenjyrinästä. Hyh hyh.
Mutta huomennapa onkin jo perjantai ja sunnuntaina Kings of Conveniencen keikka! NAM!
On tämä muutenkin aikamoista viidakkoelämää; sirkat vai mitkä kaskaat sirittelee taas 24/7, eilen nähtiin Saijan kanssa ketunpoikasia ja yksi päivä meidän takapihalla oli KILPIKONNA! Hyvin on eksotiikkaa ilmassa..
Hostmom ja Gary alotti kyselemään, josko haluaisin olla täällä toisenkin vuoden. Jaa-a. Siispä olenkin tässä yrittänyt miettiä, että mitenkä suht kauniisti voisi ilmaista että kotiin haluaisin. Kun siis muuten ois varmaan ihan ok jäädä, mutta kun mun ei tarvihe tehhä täällä melkein mitään, menee ihan liian tylsäksi. Enkä jaksais tätä aupair-hommaa kyllä toista vuotta, kun asiaa tarkemmin miettii. Yhtenä välivuotena ihan hyvinkin loistava kokemus ja muuta, mutta ei tästä mitään elämäntyötä haluaisi!
Nyt lähden revityttämään loputkin kynteni irti, tarkoittaen siis niitä tekoversioita, ihan en masokistiksi ole suinpän rynnännyt. Koska yksi kynsi päätti ottaa loparit ja lähti irti, niin huomasin että mullahan oli siellä alla jopa oma kynsikin! Eikä ole tehnyt tässä muutaman pvän aikana mitenkään vaikeaa olla jyrsimättä sitäkin vähää. Eikä nämä tekoversiot sitten kuitenkaan ole ihan se mun juttu, kiva tosin näitäkin oli kokeilla. JA säästyypä taas muutama dollari poikineen kun ei tarvia käydä laitattamassa. Nih. Fiksujen ideoiden ilta?
FYI, hyppäsin juuri kolmisen metriä ilmaan, kun ikkunatkin helisi tuosta pienestä ukkosenjyrinästä. Hyh hyh.
Mutta huomennapa onkin jo perjantai ja sunnuntaina Kings of Conveniencen keikka! NAM!
tiistai 1. kesäkuuta 2010
live long, save ten years to remember, live long, hold it in front of your eyes once more..
Koko ihana kolmen päivän viikonloppu on ohi ja arki päällä vaihteeksi. Tosin laiskuuksissani nukuin koira kainalossa muutaman tunnin päikkärit, vaikka ei siis kyllä ole edes univelkaa. Mutta laiskotti. Ihan riittävä syy..Sunnuntaina käytiin siis katsastamassa The Sex and The City 2 ja voi ihanuus! Just semmonen kunnon tyttöleffa; muotia muotia ja komeita miehiä. Ja hauska. Sydämiä tähän paljon. Ja amerikkalainen leffayleisökin on ihanaa, koska porukka hihkuu, nauraa, taputtaa (!) ja pyörittelee päätään ja voivottelee ja mitävielä. Suomessa kuuluis heti, että "shhhhh!"
Sitten käytiin Saijan ja Mantelin kanssa vähän DCssä nautiskelemassa parit cocktailit ja jammaamassa reggaeta. Ja ulkona oli kuumaa ja elämä nautittavaa.
Maanantaina sitten kävin vähän shoppailemassa. Koska tässä maassa ylimääräset vapaapäivät, federal holidayt ja muut, tarkoittaa alennusmyyntejä. Ja niitä on oikeesti vähän väliä. Ei haittaa, ei sillä. Victoria's Secretin ihana myyjä oli mulle vaan että "Girl! Where's your accent!?" kun kuuli että oon Suomesta. Vähän siinä ehkä hymyilytti joo, myönnän. Sitten on kiva palkita itsensä kovan rahantuhlauksen (osaan oikeasti myös säästää, älä huoli äiti) jälkeen tuommosella mansikoista ja jäästä, ja kermavaahdosta, kasatulla juomaherkulla. Ja ajella kotiin ja mennä lenkille.
Tykkään näistä rekisterikilvistä. Sopis tuo myös mulle.. ;)Nyt näköjään alkoi se vesisade mitä ne vähän lupaili, saatanpa ukkostakin hiukan kuulla. Chewie ainakin säikähti jtn, koska se juoksi tuhatta ja sataa tänne kellariin turvaan..
Nyt kehittelemään jonkinsorttista päivällistä. Dumppidummm!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)