maanantai 25. lokakuuta 2010
vaik mä äsken kuink manasin, vaikka lähden pois niin tuun takasin, yhden oven suljin, toisen avasin, kyl mun kaupungis on ituu ja ainesta..
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
(tässä sois nyt se Star Wars'n tunnaribiisi..) tiii-tiii-ti-ti-ti-tiiii-tiiii,ti-ti-ti-tiii-tiii, ti-ti-ti-tiiiiiiii..
keep on running, keep keep on running, there's no place like home, there's no place like home..
now we all know the words were true, in the sappiest songs (yes,yes)..
lauantai 23. lokakuuta 2010
well you’ve done it again, Virginia, made another masterpiece while I was dreaming, how does it feel to feel like you? brilliant sugar..
perjantai 22. lokakuuta 2010
and you can fly, high as a kite if you want to, faster than light, if you want to, speeding through the universe, thinking is the best way to travel..
Tästä se matka alkoi. Yö lentokentällä. Nämä on nyt sieltä ihme tilasta, jonne se yövahti päästi mut nukkumaan. Hyvin maistui pari tuntia unta noilla nojatuoleilla.
Sitten ollaankin jo Los Anglesissa. Mulla on yhteensä joku 500 kuvaa, nin lataan nyt vaan pari, loppuja voi tulla kahtomaan sit ens viikolla. Hui!
Käytiin Essin ja kumppaneiden kanssa yks päivä semmosella turistiajelulla, joka kierrätti mm. Beverly Hillsin rikkaiden alueella. Ja kertoi missä kukakin julkkis asuu. Tässä on Michael Jacksonin entisen talon portit. Tohon katuun on maalattu semmosia pieniä kuvia Jacksonista.
Oltiin tosiaan aika suht lähellä tuota kylttiä. Mäki vaan ylös ja voilá. Mutta jätettiin menemättä. Ois nimittäin saattanu nakertaa joutua johonkin syytteeseen tässä vaiheessa kun oon jo melkein takas Suomessa. ;)
Ja täs ois sit tää mun tuleva auto. Ajattelin avata jonkun lahjoitustilin, että jos jollain ois ylimäärästä? Näitä siis ajoi kolme kappaletta tuhatta ja sataa siinä tienpätkällä kun ne kuvasi jtn mainosta. Ajasin minäkin jos ois tommonen kiesi!
Sitten olikin jo sunnuntai ja hyppäsin bussiin kohti San Franciscoa. Ikkunoista kahtoessa maisema oli oikealla puolella ihan tasasta ja välillä jtn sitruunapuita. Vasemmalla taas hallitsi vuoret. Neat!
Alcatraz. En kuitenkaan menny käymään tuolla asti, koska noh, ei kiinnostanu pätkääkään. :D Plus ne jonot siihen lautalle, huh.
Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki. Vieläkin huutaa pohkeet hunajaa. Mutta tuolla oli niiiiin kaunista, ja välimatkat kuitenkin suht lyhyitä, että ihan sama vaikka jalat on rakoilla!
Noiden cable car'ien toinen kääntöpaikka oli ihan siinä hostellin huudeilla. Hostla siis oli ihan keskustassa. En jaksanu jonottaa miljoonan muun turistin kanssa, että oisin päässy tommosen kyytiin. Mutta oonpahan nähny.
Hippialue. Valtavasti kodittomia släkkejä ja siistejä vintagekauppoja. Ja vanhoja partahippejä kahviloissa.
torstai 21. lokakuuta 2010
Justiin tässä olen lentokentällä San Franissa ja odotan lentoain takasin Burkeen.
Unohtu ihan kokonaan päivitellä tänne, kun se netti siellä hostlalla vähän kettuili eikä ottanut aina toimiakseen. Mutta siis olen vieläkin elossa, ja oli kyllä ihan mahtava reissu, kertakaikkisesti. Tapasin niin hyviä tyyppejä ja olin oikein kunnon turisti. San Francisco on tähän asti maailman paras kaupunki, jos se ei olis Amerikassa niin muuttasin välittömästi. Se ilmapiiri mikä siellä on, ne ihmiset, se vaan tuntuu ihan kodilta. Hassua tavallaan.
Palailen kunhan olen takas Virginiassa, voisin vaikka laittaa pari kuvaa eetteriin.
Kohtapuoliin koneeseen, reilu viisi tuntia menee varmaan ihan nukkuessa. Mikä univelka?
tiistai 19. lokakuuta 2010
Outi sydän SF
Mutta tämä kaupunki on noin kaunis. Arkkitehtuurisesti. Ja täälllä menee katusuunnittelu silleen, että ylämäki alamäki. Kivaa reeniä reisille.
Nyt jatkan viinin nauttimista australialaisten herrasmiesten kanssa. Maanantait on joskus ihan kivojakin..
lauantai 16. lokakuuta 2010
if you're going to San Francisco, be sure to wear some flowers in your hair..
Tanaan hengasin tosiaan taas Essin ja kumppaneiden kanssa. Kaytiin ottamassa jarjettoman siisteja kuvia Hollywood-kyltista. Mentiin siis ihan sinne ylos kukkuloille asti. Ja vielapa sinne minne ei ehka ois saanut. Johonkin around 100 metrin paahan siita kyltista! Siita ois niin voinu kavella vaan sen maen lopun ylos ja ois voinu vaikka potkia ne kirjamet nurin. Hohoh.
Sit kaytiin myos Observartorylla, mista nakis koko taman Losin kylan, jos ei ois sumusta. Mutta tokihan tanaankin oli semmonen savusumu (saasteita?) paalla, etta hyva etta naki edes sita kylttia.
Mun piti menna sinne elaintarhaan, mutta siina vaiheessa kun laskeuduttiin Observatorylta, kello naytti jo puolta kolmea ja se zoo ois menny kiinni viidelta. Ja ois pitany ettia viela bussi sinne. Mutta eipa tuo haitanne. Oli tosi hauska paiva muutenkin.
Nahtiin myos Downtownissa kiertaessa kun ne kuvasi jtn Hondan tai Mazdan (tai jonkun muun aasialaisen automerkin) mainosta. Ne pysaytti aina hetkeksi liikenteen yhdelta isohkolta tielta, ja ajoivat kolmella ylisiistilla uudella autolla ihan julmetun kovaa sita pienta patkaa. Videokuvaa on myos, voin esitella halukkaille..
Nahtiin myos Staples Center, tuo Lakers-koripallojoukkueen kotistadium. Vou.
Huomenna SAN FRANCISCOON! Bussimatka kestaa jonkun seitteman tuntia, mutta naanpahan ainakin maisemia, lentokoneesta ei nakis. Ja hei, bussi makso vaan $25 ! Etta istun ihan kuinka kauan. On evaat jo hankittu, niin selvian.
perjantai 15. lokakuuta 2010
Tanaan hengailin Essin (joka on siis Malibussa aupparina ja mun lukiokavereita) ja sen tadin ja kahden serkun kanssa, jotka on taalla lomamatkalla. Pyorittiin Hollywood Boulevardilla ja kaytiin semmosella turistiajelulla, joka vei ohi julkkisten kotien ja kaukaa katsomaan Hollywood-kylttia. Tosin oli sen verran paljon savusumua ilmassa, etta ei siita kameran linssin lapi oikeen mitaan nahnyt. Murr. Huomenna ehka uusi yritys..
Nahtiin myos kun ne kuvasi "how do I look"-nimista telkkusarjaa. Siis sita missa ne stailaa jonkun muka huonosti pukeutuneen uudestaan. Yleison piti vaan huutaa ja taputtaa aina tarvittaessa, ja esittaa etta ne tuntee sen stailattavan. Etta nain niita ohjelmia siis oikeasti tehdaan..
Nyt taidan painella suihkuun ja unille, huomenna olis tarkotus hengata Essin ja kumppaneiden kanssa jallehen. Kun ei tassa kaupungissa oikeestaan silleen ole mitaan nakemista. Oikeesti. Tahtia kadussa ja kadenjalkia, jtn kyltteja ja voila. Elaintarha tosin ois, mutta kahtoa jaksaako sinne asti lahta yrittamaan.
Au revoir!
Terveiseni täältä lähes ikuisesta kesästä..
Käytiin syömässä vähän sushia ja chillattiin. Sitten minut tiputettiin takasin hostellille ja Miia lähti lentokentälle ja toiset jatkamaan San Franciscoon. Oli tosi mukavata, iso kiitokseni! Ja sain jäähyväisiksi vielä tyttöjen leipäpaketin itselleni, jonka ne unohti hostellin jääkaappiin. :D
Tänään torstaina sitten suunnisti Hollywoodiin ja Walk Of Famelle. Kävelin ees taas ja bongailin tuttuja nimiä tähtilaatoista ja kädenjäljistä. Kävelin myös Melrosella ja kiertelin kauppoja. Ostin urbanilta viidelläkympillä fish eye-kameran! Sillä (pitäis) saada semmosia siistejä kuveja. Ja siis tavan filmille. Nostalgiaa!
Osasin siis ihan itte bussilla kulkea, tosin kysyin näiltä hostellin ihmisiltä että millä bussilla pääsee. Mut muuten! Ja kävelin ehkä jonku 10 kilometriä. Mahtuu kohta ne housut taas jalkaan! Luulisin.
Nyt vaan hengailua täällä yöpaikassa, parin ruotsalaisen maailmanmatkaajan kanssa tuossa keskustelin kun ne on olleet 9kk reissussa, Aasiassa ja Ausseissa kiertäneet muun muassa. Siistiä.
Huomenna jotain, minä palaa taas! :)
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
To the west, to the west, I haven't got there yet..
Los Angeles saavutettuna. Yö meni mukavasti kentällä. Kiva yövartija, Doug, päästi mut nukkumaan semmoseen tilaan jossa voi päivisin käydä kahtomassa kun lentokoneet nousee ja laskee, mutta öisin sinne kuulemma majoitetaan sotapoikia jotka joutuu oottamaan lentoaan. Doug sitten kuulma päästää sinne myös äitejä lapsineen ja yksinmatkaavia naisihmisiä. Mikäs siinä oli mukavilla nojatuoleilla nukkuessa, sopivan hämärässä ja lämpimässä.
Sitten viiden maita heräsin ja Doug tuli ohjaamaan mut check-iniin ja turvatarkastukseen. Siinä juteltiin samalla ja se kertoi että sen setä on töissä suomalaiselle teknologiayritykselle ja on parasta aikaa Suomessa työmatkalla. Neat!
Lentokin män mukavasti, sain paikan koneen keskeltä, exit-ikkunoiden tuntumasta, eli jalkatilaa oli tuplasti! Kelpas!
Nyt oon tääl hostellilla, tosi siisti ja mukavanolonen paikka. Ja suomalaisiakin bongasin! Tosin ne on lähössä tänään.
Voisin lähteä metästämään jtn kauppaa että saisin ruokaa. Ja pohtia mitähän turisteilis ekana.
Keliä on ainakin, joten siis ulos aurinkoon! :)
tiistai 12. lokakuuta 2010
we've been on the run, driving in the sun, looking out for number one, California here we come..
maanantai 11. lokakuuta 2010
this is one for the good days, and I have it all here in red, blue, green, in red, blue, green..
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
I, I, I, will battle for the sun, sun, sun, and I, I, I wont stop until I'm done, done, done..
Melkein lokakuun puoliväli, ja ulkona oli joku +25C. Viikolla oli tosin viileämpää, piti aamulla jo kiskoa fleecetakkia päälle. Mutta viikonloppu pelasti paleltuvat, ja tarjosi suloista aurinkoa. Tosin siis mullahan oli farkut jalassakin vähän viileä. Apua?
Lauantain limusiiniajelu. Minä, Natasha ja viisi teinityttöä. Huh huh. Ajeltiin ympäri DCtä ja pysähdyttiin aina välillä, otettiin vähän valokuvia, tytöt veti jtn hulluja posepose-kuvia ja kikatteli. Ja taas ajeltiin. Nelisen tuntia yhteensä.
Meikä reppeili ihan huolella näitä kylttejä pystyttäneelle mummelille. Tai siis niille jutuille, mitä se huuteli. Sarjassamme "Amerikka on kamala maa ja Bush on kaikista pahin". Tytöt oli ihan kauhuissaan, mutta minä vaan nautin. Höhhöhhööö.
Olin siis Saijalla yötä la-su. Vedettiin ihan rehelliset, suomalaiset kalsarikännit. Pyjamanhousut jalassa. Saija repeili, että kun se kävi ABCllä (eli paikallisessa Alkossa), niin ne myyjät oli nauraneet kun Saija osti Finlandia-votkulia ja todisti ikänsä Suomen passilla. " You're from Finland and you are buying Finlandia. Makes sense.." :D