Mun tammikuu näyttää tältä. Kelpaisko?
Mutta voin nyt lohduttaa sillä teitä siellä palopakkasissa kärvisteleviä, että huomiseksi on luvattu vähän kylmempää ja lumisadettakin ehkä. Ynh. Mutta ei sitä siis ole sitten tulossa kuin joku sentti. Onneksi.
Menny taas koko vko ihan hullun nopeasti. Huomenna on jo perjantai. Huh. Joka päivä on nyt saanu jossain juosta. Ceellä oli tiistaina joku astmaan liittyvä köhimiskohtaus, tai että se oli koko ma-ti yön yskinyt vaan, niin se jäi sitten kotiin. Ja lekuriin piti tietysti lähtä. Jollain nebulaattorilla (?) se hengittelee jottain lääkettä, hyvin jännä. Piti sitten keskiviikkona käydä keskellä päivää viemässä sitä laitetta ja lääkettä kouluun, kun se terkkari ei kuulemma voinut sitä lapselle antaa. Siinä on muuten niin ammattinsa väärin valinnut tätykkä, just semmonen kauhuterkkari, mitä on jossain urbaaneissa legendoissa. Ainakin melkein. Mutta semmosella asenteella se tuntuu aina olevan, että ihan kun se ei tykkäis yhtää lapsista eikä välittäs pätkääkään siitä hommastaan. Mutta oma on tietty asiansa. Niin, takaisin astialle, tänään to sitten piti käydä jällehen lääkärissä, että se näki alkoko se lääke toimia. Ei kuulemma ihan tarpeeksi hyvin, nin jotain steroidihommaa se määräsi. Lisää lääkkeitä lapselle. Kohta niin huuruissa sekin kekara että! Ja sitten päästään taas maanantaina uudestaan tohtorin hoteisiin, ja torstaina on kai joku muu tarkastus. Liittynee ilmeisesti Ceen adhd-hommiin, kun sillä semmoinen todettiin ja lääkityskin on jo. Joka on kyllä toiminut, onneksi.
Että semmonen semisti lääkäritäyteinen elämä täällä päässä. Ihmeen sairasta sakkia. Hmph.
Huomenna lapsilla on vapaata, kun on joku opettajien koulutushommapäivä tai jotain. Ja maanantai on kanssa off. Jee. Pitää kehitellä aktiviteetteja. Ja mun ne kouluhommathan alkaa tietysti huomenna (pe), mutta A kuulemma voi olla Ceen kanssa sen oppitunnin ajan. Tosin pitänee jättää naapurintädin numero tuohon hollille, jos tulee vaikeata vaikeata. *Sigh*
Keskiviikkona meidän entinen aupairi Laura tuli sen vauvelinsa kanssa käymään kylässä. Semmosta juoruilua, että heikompia hirvittäs! Sain kuulla lisää kaikkea sisäpiiritietoa tästä perheestä ja sen hyvin jännistä käytännöistä. Ja vähän että mitä kesällä on ehkä luvassa, kun on äärimmäisen sekavat järjestelyt ilmeisesti. Sitä odotellessa..
Niin! Joogassa joku täti otti ja pyörty. :D Kunnon äksönviikko, uuujeee!
Keskiviikko ja lihasten jumitus. Kävin tiistaina joogaamassa ja tänään salilla. Kun tuolle lähiston kuntosalille sai netin syövereistä tulostettua viikon ilmaispassin niin tokihan se nyt pitää hyödyntää. Ja niillä on aupaireille ihan oma hinnastokin, jos haluaa jäseneksi. Suht halvalla pääsis. Voisin jopa harkita (vaikka en järjetön kuntosalifanaatikko olekaan), koska se mesta on ihan uusi, laitteet on uusia eikä ollenkaan pelottavia. Löytyy myös ehkä miljoona juoksumattoa ja crosstraineria (se on kiva laite se). NIIN ja kaiken huipuksi siellä on oma elokuvateatteri, jossa voi vaikka sillä juoksumatolla kirmailla samalla kun kahtelee jtn leffaa! Semisti luksusta hei. Saunakin siellä näytti olevan, tosin uskosin että pikkusen erilainen kuin mihin on suomalainen tottunut. Täytyy käydä tekemässä lähempää tuttavuutta..
Että on kohta semmonen Havaji-rantakunto, että meinaa jo itteäkin huimata. Tai, no, suunnitelmat on ainakin suuret..
Sain myös viimein kuulla, millon saan pitää toisen PALKALLISEN lomaviikkoseni (toinen menee Hajavin matkalla..). Elokuussa. 20-27 pvä. Kun lapset menee sillon isälleen, nin meitsi voi myös liueta. Vähän olis suunnitelmissa lähteä katsastamaan Floridaa; Miamin biitsit ja ehkä myös Disneyn ylihintainen huvipuisto!
Kun täällähän on tosiaan hiukka erilainen käytäntö noissa kesälomissa. Äitit ja isit ne ei pidä mitään kolmen, neljän viikon lomia. Hostmomilla ja Garylla on viikko, ja lasten isällä myös. Yksi ainut viikko. Huh. Söis kyllä minuakin..
Tällä viikolla sitten jopa alkoi ne minun odottamat television ihmeet. Life unexpected oli mun mielestä ihan jees, ihan omaperänen idea ja, no, ihan söötti se yksi miesnäyttelijä.. The Buried Life oli myöskin varsin mukava uusi tuttavuus. Kivoja skeittaripoikia , vilpitöntä ihmisten auttamista ja "what do you want to do before you die?". Ekassa jaksossa kaksi niistä pojista salakuljettaa itsensä Playboy-bileisiin jättimäisen kakun sisällä, pukeutuinen Umppa Lumpiksi.. :D Ja koska tuolla minun kellarivaltakunnan töllöttimellä ei MTV:tä näe, niin hoplaa, jo saapui äänternetti valkealla ratsullansa apuun. Kattoa niitäkin sitten vaikka putkella. Nam..
Kyllähän se hymyilyttää, kun tammikuussa puskee piha voikukkaa! Voi riemua, kesä on jo tulossa! Ja on tosiaan ollu koko viikon yli kymmentä astetta lämmintä päivisin,jopa jtn +16, voinut ulkoilla hupparissa. Ja aurinko lämmittää hyvinkin suloisesti, oijoi..
Läheisen Occoquanin kaupungin vanhaa osaa.Muuten tämä viikko on kyllä ollu joku meitsin epäonnen tiivistymä. Tiistaina hajotin meidän blenderin. Kierritin sitä terää siihen kannuun takasin, niin lohkesi se muovijuttu jossa se terä on. Jes. Keskiviikkona sitten mun suihku päätti lakata toimimasta. Handyman-Gary sitten tutkisteli sitä ja totesi että se "nuppi", tai se mistä se kierretään päälle, nin on mäsänä. Jes. Lauantaina unohdin mennä A:n korismatsiin, vaikka en kyllä ollut luvannut edes mennä sinne. Sanon aina ympäripyöreästi, kun en tiiä suunnitelmia monen pvän päähän. Tosin paljastui tänään, että se peli oiskin ollut vasta tänään sunnuntaina. Ja sitten viikon kruunuksi sain parkkisakot. Jes. Elämäni ensimmäiset. Edes Suomessa onnistunu semmosia saamaan.
Ja se oli vaan omaa tyhmyyttä, kun en muistanu käydä siirtämässä autoa illalla, kun päätinkin jäädä Saijalle yöksi. Kantapään kautta. Ei tosin ollu kuin $35, eli rapiat 24€. Hyvä minä!
Viikonloppuna hengailin jälleen Saijan kanssa ja käytiin lauantaina niiden viereisessä Occoquanin kaupungin vanhassa osassa vähän kävelemässä, kun piti kehitellä Saijan hostkidille jtn aktiviteettiä. Ja lämmintä oli kuin Suomessa toukuun alussa. Kunnon kevätkelit!
Maanantaina on lapsilla vapaata skoulusta, kun on joku juhlapvä. Martin Luther King Jr. Day tai jotain. Ne tosin lähtee kuulemma isälleen, eli pitkä vkonloppu myös mulle! Hyväksi kääntyy taas. Pakko noiden epäonnien nimittäin on jo loppua!
Sain myös ne kouluhommat viimein setvittyä. Introduction to American culture -nimiselle kurssille päätyi hän. Keskiviikko- ja perjantaiaamuisin pitäis sinne selvitä sitten. Ja hintakin oli alle $500, eli ei tarvinnut ite alkaa makselemaan. :) Voisikin siis kehitellä semmosen viikko-ohjelman, kun kerran kahtena aamuna koulua, joogassa vois yrittää käydä kolmesti viikossa ja mietin, että jos tuonne yhdelle lähi-kuntosalille pääsisi suht halvalla, niin vois käydä vähän sielläkin. Pumppaamassa rautaa. *Kröhöm*. Ja yleensä kuntosaleilta löytyy sauna. Yksi äärimmäisen painava syy sinne menemisessä!
Täällä asustellessa on muuten tullut käytyä tosi usein elokuvissa. Ei se halvempaa kyllä ole kuin Suomessa, jos noita uusia haluaa käydä kahtomassa, mutta kun niitä näytöksiä on niin monia pitkin päivää ja salejakin miljoonia, niin jotenkin ihan hauska. Ja se poppareiden tuoksu siellä teatterissa on aika huumaava. Ommnomm. Tosin on tuolla lähistöllä yksi teatteri, missä näytetään semmosia leffoja, jotka saattaa olla jo julkastu dvdllä, mutta sinne pääsee tyyliin $4.
Tiistaina juhlittiin Saijan kanssa Amerikanelämän "vuosipäiviä" (mulla 3kk, Saijalla 5kk) käymällä syömässä yhessä raflassa ja sitten leffassa kattomassa Alvin and the Chipmunks 2. :D Ehkä ihan törkeen hyvä! Ylisöpö lastenelokuva! Ja eilen käytiin illalla kattomassa Youth in Revolt. Ehdottomasti suosittelen menemään tsiigailemaan jos Suomeen tulee. Vähän semmonen pienemmän budjetin leffa, ei isoja nimirooleja, mutta ihan loistava! Kaikki. Jo leffan ideakin on niin hupaisa, että odotukset oli semisti korkealla. :P
Niimpä niin. Meikätyttönen se on vähän viikoissa sekasin. Ne mun hehkuttamat uudet sarjat alkaakin vasta ensi maanataina. Että niin. Katellaan sitten tänään vähän lisää Simpsoneita ja Gilmore Girlsejä..
Tänään meinasin saada iskua valomiekasta. Huh. Villi meininki. Ja Ceen itkupotkuraivarit. Ah!
Mutta muuten oli hieno pvä. Puheterapeutti taas kehui tuota poikaa, että se edistyy hurjasti. Jes.
Oon myös ehkä keksinyt, mikä musta tulee isona. Puheterapeutti (kun siitä nyt puhe oli..). Tajusin yksi maanantai, kun istuin siellä terpassa Ceen kanssa, että täähän ois just mun homma! Puhumista löytyy ja kielioppinatsina pääsisin nalkuttamaan ihan aiheesta ja syystä. Ja lasten kanssa on ihan jees tehhä töitä, nin sekin yhistyisi siinä samassa paketissa. Tosin, kouluun on vaikea päästä tuota alaa lukemaan, mutta sekin kyllä onnistuisi kun vaan jaksais ja kehtais panostaa siihen pääsykokeisiin lukemiseen. Vuoden päästä lienee sitten aikaa. Niin ja ei yhtään latista tätä urakeksintöäni se, että puheterapeuteista on Suomenmaassa pulaa ja ne tienaa ihan näpsäkästi. Mutta se voi olla, että parin kuukauden päästä oon taas hokannut jonkun ihan toisen uran. Tämä nyt kuitenkin tänään.
(Niin, ja miettikääpä porukat sitä, että jos en ois tänne alunpitäen tullutkaan, niin en ois ehkä keksinyt tuota mahdollisesti tulevaisuudessa urkenevaa urantapaista..)
Nyt jatkan cashewpähkinöiden dippailua raakahunajassa (on muuten ehkä koukuttavin herkku ikinä!) ja sivistän itseäni laatusarjoilla. Nam. Hyväksi se muuttuu tämäkin maanantai.
AINIIN! Huomenna tulee 3kk amerikanelämää täyteen, 9kk jälellä ;) Time's just flying..
Tämmösiä söin tuossa pari viikkoa sitten (?) kun ostarilla hengasin..
Flunssanparannusviikonloppu on sisältänyt Simpsoneiden koko 20. kauden ja 21. kauden yheksän jaksoa, koska uudempia ei ole. (tai no, tänään on kai tullut jakso numero 10, mutta sitä ei vielä ollut sillä saitilla mistä niitä katoin..) Rutkasti vettä ja teetä, c-vitamiinia, inkivääriä, vähän buranaa ja raakasuklaata. Ja kappas, nyt alkaa jo helpottaa. Tuhottuani tuommosen pahvilaatikollisen nenäliinoja on nenänpielet sen verran ruvella, että niistäminenkin alkaa jo loppua. Ja tässä säkkituolissa on mukava tämmönen painauma..
Nukkunut olen myös paljon. Hyyyyvin paljon. Hostporukat varmaan luulee, että oon kuollut, koska oon tainnut nähdä ne ehkä pari kertaa näiden kahden pvän aikana. Tosin eikös se ole ihan riittävästi. Eikä nekään kyllä ole tainneet täällä kotona luuhata. Paitsi että joulukoristeet oli hävinneet tuolta yläkerrasta, yllättävää.
Lapsukaiset rakkahat saapuu huomenna taas siinä kuuden kieppeillä AAMULLA. Oi että. Aina niin ihana viikonlopun jälkeen olla edes osittain hereillä niin aikaseen. Nam sanon minä. Tosin, voin sitten painella päiväunille kunhan aamuhommat on kondiksessa. Mmm, sitä odotellessa..
Vaikkakin pitäisi huomenna selvitellä ne koulujutut nyt loppuun. Koska siis jos en saa kuutta credittiä, en saa takuumaksua takaisin kun tuun Suomeen. Ja todellakin haluan ne rahat. Ihan myös sillä ettei tarvia IHAN heti olla äitiltä ja isiltä euroja ronkumassa. Tosin, on mulla lompakossa euroina joku melkein kymppi. Tai ei ihan niin paljoa. Kolikoina. Koska ne jäi enkä jaksanu alkaa vaihtamaan niitä. Nih.
Television suurena fanina on mukava aina näin vuoden alussa huomata, kuinka monen monituista uutta sarjaa sitä eteeni taas tuodaan. Huomenna alkaa joku draamasarja, "Life unexpected", joka saattaa hyvinkin olla uusi koukuttaja. Ja sitten MTVllä alkaa "The buried life", jossa neljä poikaa toteuttaa niiden "100 asiaa jotka tulee tehdä ennen kuolemaa" -listaa. Joka sisältää mainosten perusteella kaikkea aina karjumisesta ihan täysillä koripallon pelaamiseen Obaman kanssa.. Ja pojkarnat sitten toteuttaa aina jonkun tapaamansa ihmisen toiveenkin. Voi olla aika jees..
Keksin myös, että voin reippahana tyttönä katsoa aina yhden, ja vain yhden, jakson Gilmore Girlsejä päivässä. Pysyy elämä mielenkiintoisena. Eikä lopu se katottava ihan heti. Eikä mene puolet elämästä tässä koneella tahi tv:n ääressä. ( Ja sillä nettisivulla ei voi kattoa kun reilun jakson verran pvässä, ellei halua maksaa jostain jäsenyyksistä, pyh.. Ja varmaan löytyy muiltakin saiteilta niitä jaksoja, mutta yritän vieroittaa itteäni tästä no-life -meiningistä..) Semmosta aivotyöskentelyä ollut kyllä tämä viikonloppu, että huh! Joutas varmaan jo nukkumaan.. ;)
Tuossa on minun eväät tämän comebackin tehneen nuhaolon parantamiseen. Sitten vähän Scandinavian Music Grouppia ja voilá. On kumma jos ei ala paranemaan. ( Niin tuossa mystisessä valkosessa rasiassa on pieniä karkkeja, jotka sain naapurilta. Sen tytöllä oli häät ja noita vieraslahjoja jäi yli..) Olohan oli ihan hyvä viikon alussa, mutta kävin eilen jookoomassa, mikä selvästi tais olla vähän virhe.. Mutta mitäs pienistä. Uuteen kukoistukseen..
Amerikan ihmeet listaus saa vähän jatkoa, meikäläistä siis jaksavat kummastuttaa myös nämä:
- Kaikki on suurempaa. Osta vaikka normaali shampoopullo, niin se törppö on aivan järjetön, riittäs koko suvulle kolmeksi kuukaudeksi. Melkein.
- Limppari on halvempaa kuin vesi. Jos siis kaupasta ostaa. Kaks litraa kokista saa dollarilla, kun taas puolen litran vesipullo saattaa maksaa parikin dollaria. Miksihän tämä kansa lihoo lihomistaan?
- Ravintoloiden refillit juomissa. Eli siis yleensä kaikissa ravintoloissa saa sitä juomaa juoda niin paljon kun jaksaa (limpparia, vettä, mehua, kahvia, teetä, yms..). Heti kun on ryystänyt lasinsa tyhjäksi, niin tarjoilija kiikuttaa täyden tilalle. Ja täytyy siis maksaa vain yhdestä lasillisesta. Toisaalta jees, toisaalta ei.
- Liikennevalot. Kun ne vaihtuu punaselta vihreelle, niin ei tule keltasta väliin ollenkaan. Aina yllättää. Helppohan se noiden automaattivaihteisten kaarojen on kiihytellä, kun meitsi polkee kytkintä. Mutta sitten toki kun vaihtuu vihreältä takasin punasille, niin tulee se keltanenkin sinne väliin.
- Törkeä vertailu mainostettaessa. Esim. jos mainostetaan puhelinyhtiöitä, niin ne saa käyttää jotain toista firmaa vertailukohteena ihan nimen kanssa. "Meillä Verizonilla saat triljoona minuuttia puheaikaa vain dollarilla vuodessa, kun taas AT&T:llä - joka on riistohintoihin perustuva korporaatio ja jota johtaa itse piru - joutuisit maksamaan tästä kolme dollaria." Ja tänään tuli postissa myös semmonen lehtinen, missä kerrottiin miksi ei kannata äänestää jotain heppua osavaltion senaattoriksi (tai jotain). Kunnon settiä.
Pystyin viimeinkin ilmottamaan itteni niille tunneille sinne collegeen, kun oli siinä systeemissä jotain häikkää. Noh, paljastui sitten että ne kurssit maksaisi yli $1700. Mutta kuinkas ollakaan, mun oliskin pitänyt ilmottautua ihan muille kursseille, semmosille jotka on oikeen suunniteltu tämmösille köyhille au paireille. Että pääsenpähän taas huomenna soittelemaan sinne koululle, ja ilmeisesti myös uuestaan niihin kokeisiin ja jtn. Huoh. Vois varmaan joskus ottaa asioista vähän enemmän selvää ennenkuin säheltää :D
Nyt syventymään tuohon Voguen lumottuun maailmaan, ylihintaisiin kolttuihin ja liian moneen mainokseen. Jos helpottais tämä nuha..ugh.
Amerikan ihmemaa. Joopajoo. Täällä on sen verran paljon pientä mieltä ihmetyttäviä juttuja, että tässä listaa. Osa on kivoja juttuja, osa ei niinkään. Nih.
- Ovenkahvat. Yleensä ne on tuommosia pyörylöitä, niinkön tuo kuva tuossa ylempänä paljastaa. Jänniä.
- Kaasuhella. Alussa oikeasti pelkäsin meidän uunia. Järettömän iso. Musta. Pelottava. Entä jos se kaasu jäiskin jostain syystä päälle ja koko kämppä räjähtäis?
- Jääkaappipakastimen jääpala- ja vesiautomaatti. Tämä on luksusta. Voi vieläpä valita haluaako jäänsä paloina vai murskana.
- Gallonat. Maitokin myydään semmosessa järjettömässä muovikanisterissa. Voin kertoa, että muutamaan otteeseen taisi olla alussa maidot pitkin pöytiä, kun aloin siitä tonkasta kaatamaan. Myös tuoremehua, kaakaota, viiniä (!) ja tietysti sitä bensaa, saa gallonoissa. Ja yksi gallonahan on siis 3,7854 litraa.
- Liikenne. Road rage. Töötin käyttö äärimmäisen yleistä. Suositeltavuudesta en tiiä. Ruuhkat on jo koettu. Ja se jonottaminen. Tosin se on vaan kasvattanut mun kärsivällisyyttä. Täällä täytyy muistaa varata lisäaikaa kun lähtee jonnekin. Myös se, että oikealle saa kääntyä myös punaisilla, kunhan ei tule autoja, on varsin kummaa.
- Autojen puskuritarrat. On jos jonkinmoista. "Olen ylpeä sen ja sen koulun oppilaan vanhempi." "In the navy.." Ja mitä vielä. Yksi aika siisti, minkä joskus bongasin, oli semmonen uskovaisten kala-hahmo, jolla oli jalat ja sisällä luki Darwin. Neat.
- Kustomoidut rekisterikilvet. Jänniä viestejä laittavat ihmiset rekkareihinsa. Pientä repeilyä joskus ajaessa..
- Hanavesi. Haisee kloorilta. Suihkussa on välillä olo kuin uimahallissa. Että enpä jois.
- Hinnat ilman veroja. Ei ikinä muista, että siihen loppusummaan tulee kassalla muutamia dollareita lisää, kun ne verot ympätään mukaan. Onko muka niin vaikeata laittaa se lopullinen hinta siihen hintalappuun, häh?
- Takkien vetoketjut on "väärällä puolella". Silleen, että se mistä vedetään se vetskari kiinni, onkin toisella puolella kuin Suomessa. Ainakin joissain vaatteissa. Hyvin hämäävää tämä.
- High fructose corn syrup. Miksi oi miksi sitä pitää tunkea ihan kaikkeen? Ja oikeasti kaikkeen. On leivästä lähtien. Tuon syntisen aineen takia myös normaali kokiskin maistuu niin ylimakealta, että loppu muuten senkin juominen nyt. Ja diet cokessahan on sitä samaa ainetta, mitä käytetään ruosteenpoistajana. Eli sitäkään ei voi juua. Ettäs tiiätte.
- Amerikkalainen näppäimistö. Menee aina säheltämiseksi, jos joutuu käymään tulostelemassa jotain tuolta kotikoneelta. Enter-näppyläkin ihan vika kohassa. Onneks on oma suomiläbbäri matkassa!
- Paperin koko. Siis ihan normaalin, vaikka tulostamiseen käytettävän paperin. Ei oo mittään A4:sia täällä ei, vaan semmosia melkein neliöitä, en tiiä. Ihmeellisiä.
- Kauppojen aukioloajat. Jaksaa edelleen hämätä pientä mieltä. Ostaritkin ainakin yheksään asti lähes joka ilta, jotkut marketithan on sitten tietysti avoinna jopa 24/7. Outoa, että ihmiset oikeasti tekee ruokaostoksia keskellä yötä. Tosin periaatteessa yötöissä käyville aika hyvä juttu. Mutta silti..
- Koulusysteemi. On mutkasta on. Ja hiket on vielä sitten honor studentteja, joilla on eri tunteja (?!) ja erilaisia läksyjä. Toisaalta ihan fiksua, niin ei yliviisaat turhaudu idioottien keskellä. Mutta vähän övereitä ne läksyt kyllä. Tuo meidän A on honor student, ja esim matikanläksyt on aikalailla Suomen lukiotasoa, vaikka tyty on 13. Eikä se niitä kyllä tunnu osaavan. Hmm..
- Muovia, muovia, muovia. Lähes kaikki tässä maassa on kääritty muoviin. Usein tuplasti. Talouspaperirullat on yksittäismuovikääressä sen ison muovisäkin sisällä. Leipäkin tulee samanlaisessa; leivän ympärillä on muovikääre ja sitten se on vielä siinä muovipussissa. Säilyvyyden lisäämiseksikö? Tosin sen verran runsaasti on lisäaineita sun muita säilöntämyrkkyjä, että kuukausitolkulla säilyy leivät huoneenlämmössä. Nam?
- Mainokset telkkarissa. Ne on ihan oikeasti todella, todella huonoja. Jos joskus Suomessa parjasin mainosten laatua, niin perun puheeni. Amerikka vetää vieläkin surkeammin.
- Kokolattiamatot. Tarviaako tätä nyt edes aukoa. Hyi ja hyi.
- Pyöräteiden puute. Kaikkialle oikeasti mennään autolla. Jos ei satu asumaan jonkun metropolin sykkeessä, jossa toimii edes jonkunlainen paikallisliikenne, niin täällä on ihan lirissä. Ns. pyörä- tai kävelytiet on äärimmäisen kapeita kinttupolokuja, joita ei edes mene kaikkialle.
- Suojatiet. Tässä meidän kaupungissa ei ole suojateitä. Oikeasti varmaan kolme koko mestassa. Yritä siinä sitten mennä lasten kanssa turvallisesti tien toiselle puolelle. Ei hyvää päivää.. Isommilla kylillä sitten onneksi jo löytyy vähän enemmän.
- Lounaskulttuuri. Joku voileipä lounaalla. Ja sipsejä. Whooot?! Saa sitä perunaa hei muussakin muodossa kuin rasvassa keitettynä. Ja lapsethan tosiaan vie omat lounaat koululle, tai vaihtoehtoisesti ostaa sieltä, täällä ei mitään ilmasia kouluruokia tunneta. Siinä asiassa Suomi on kyllä edelläkävijä!
- Ulkona syöminen. Ite muistaa, miten pienenä oli niin siistiä kun muutaman kerran vuodessa pääsi tyyliin Rossoon syömään, sai ite valkata listalta jotain hyvää ja sai ehkä vielä limppariakin ruuan kanssa! Huh. Mutta täällä ravintoloissa syöminen on verrattain niin halpaa, että sitä tehdään ainakin kerran vkossa. Ja lapset osaa olla kyllä hyvinkin vaativia tilaajia..
- Makumatka maailman ympäri. Koska ulkona ruokailu siis on halpaa, tulee kokeiltua jos jonkinmaalaista sapuskaa. Meksikolainen ruoka on nannaa, kiinalainen samoin, italialaisten tekemät pizzat ja japanilaisten sushi aika hyvyyttä.
- Kalattomuus. Ainakaan meidän perheessä ei kalaa syödä. Ravintolassa saattaa hostmom jotain lohta tilata. Mutta kotona ei olla kertaakaan syöty mitään fisuja koko tän melkein 3 kk:n aikana. Että ikävä on uunilohta ja semmosia oikeassa voissa paistettuja muikkuja. Ommnomm.
- Drive-in-apteekki. Anteeks? En oo kokeillut, mutta nähty on. Kaikkea sitä..
- Lumene. CVS-kemikaliokaupoista, mitä ne nyt lie on, saa Lumenen juttuja. Jotain "ihmeellisiä" lakasta tehtyjä naamarasvoja. Amerikka kummissaan.
- Ikea. Miksi oi miksi senkin korporaation on pitänyt Amerikkaa tulla valloittamaan. Yksi kaunis pvä huomasin, että meidän lautaset on Ikeasta. Huoh. Okei, saa sieltä kaikkia kivoja juttujakin ja luultavasti siellä mun hamassa tulevaisuudessa häämöttävässä opiskelijaboksissa on kaikki huonekalut tuolta ruotsalaisten taikakaupasta, mutta rajansa kaikella. Ikinä ei siitä tai H&M:stä pääse näköjään eroon. Murr.
Tästä vois tehdä vaikka moniosaisen postauksen. Koska varsin on jännä maa tämä. Tässä on nyt jotain mitä tämä pieni savolaismieli on kummastellut. Jatkoa luvassa luultavastikin, kunhan lisää kummia juttuja hoksaan..
(Unirytmin kääntely ei muuten oikeen sujunut odotetusti, joten maanantai aamuna on hymy kaukana kun pitäis seittemältä olla ylhäällä..)
So this is the new year. 2010.
Vuodenvaihde meni melko mallikkaasti. Metroiltiin Saijan kanssa DC:n sykkeeseen ja suunnattiin Fur-nimiselle clubille. Ja voi tokkiinsa että oli sitä porukkaa! Jonotettiin varmaan about 45min että päästiin sisälle, kun täällä on vielä ne ylihullut turvatarkastukset; laukut tutkitaan perinpohjin, sitten kädet sivuille ja joku kopeloi koko kropan että ei oo piilossa mtn laittomuuksia. Sisällähän ei sitten meinannut mahtua edes liikkumaan, välillä oltiin puristuksissa ihmismassan keskellä, kun yritettiin liikkua johonkin suuntaan! Ja voi sitä meteliä, kun alkoi lähtölaskenta uuteen vuoteen. "5-4-3-2-1-HAPPY NEW YEAR!" ja uskomatonta huutamista, varmaan tärykalvot taas koki vähän kovia! Mutta muuten oli ihan mukavata kyllä.
Oli tarkotus lähteä viimesellä metrolla kotia, joka olis lähtenyt kahelta aamulla. Mentiinkin sitten joskus puoli kahelta narikkajonoon. Mutta kappas kepposta, jonotuksessahan oli jtn häshhlinkiä, ja siinähän menikin sitten semmonen tunti. Ei oikeen pelannut se niiden systeemi. Ja oli kyllä se jonokin aikamoinen. Eli siis myöhästyttiin siitä metrosta, joten piti oottaa aamun ensimmäistä. Joka lähti seittemän jälkeen. Mitä sitten tehtiin ajan tappamiseksi? Käveltiin ensin siinä ihan vieressä olevalle Greyhoundin bussiasemalle, jossa istuttiin joku kaks tuntia. Kateltiin töllöistä uusintoina miten se pallo tippui Times Squarella Nycissä, hämmästeltiin penkeillä nukkuvia kodittomia, otettiin tyhmiä valokuvia ja kerrattiin edellistä vuotta. Sitten reippaina tyttöinä käveltiin muutama sata metriä Union Stationille, juna-asemalle, jossa oltiinkin sitten sinne seittemään asti. Saija nukkui sen pari tuntia niillä kovilla penkeillä, mutta meikäläiselle ei oikeen uni tullut ei. Kun uni ei tuu..
Lopulta päästiin sitten metrolla tänne meidän pään asemalle ja autolle. Oltiin Saijan luona yheksältä aamulla ja eikun unille. Herättiin kolmen jälkeen iltapvällä, ja meni se vuoden ensimmäinen ilta löhötessä sohvalla. Kun olihan toki national hangover day (kansallinen krapulapäivä) ja töllöstä tuli jos jonkinmoista leffaa ja muuta mukavaa. Siinä vähän Jackass-leffoja katsasteltiin, South Parkia, Night at the Museumia ja jtn, ja syötiin entisen elämän viimeset mässyt. Koska nyt alko uusi elämä. Terveellinen. Ei mässysokerirasva-pahuuksia. Nih. Katellaan sitten miten tässäkin taas onnistu.. ;)
Nyt pitäis sitten yrittää saada unirytmit jotenkuten kohilleen, koska lapsilla alkaa maanantaina koulu ja se on aamulla taas noustava seittemältä. Huh huh. Vois yritellä joogaamaankin mennä, kun en oo päässyt nyt ollenkaan kun oli tuo auto mäsänä. Ja Whole Foodsille ostamaan luomuavokadoja ja muita herkkuja. Ja tilailla vähän superfoodeja. Kyllä se sitten siitä lähtee..
Soittelin myös vuoden vaihtuessa Suomeen. Nixulle silleen, että itse elin vielä vanhalla vuosikymmenellä. Oli muuten aika kiero fiilis, elää nyt menneisyydessä, ihan eri luvulla kuin toinen siellä puhelimen päässä. Kumma maailma. Sitten Emsille soitin kun ooteltiin Union Stationilla (Saijan nukkuessa). Siellä oli ihanat Lapissa valmistautumassa rinteeseen, kun itse en ollut edes nukkumaan ehtiny! :D
Nyt vähän vanhoja Bonesin jaksoja, tahi ehkä South Parkia tai Family Guyta tai joku huono leffa.. Ja sinne unille sitten ajoissa, ettei taas mene koko huominenkin nukkuessa...
P.S. Ülle! Mun spotifyissä tulee kuin tuleekin suomeksi mainoksia. Pienesti säikähin kun alko yhtäkkiä joku pulpattaa kotimaan kielellä! :DD
Mun tammikuu näyttää tältä. Kelpaisko?
