vaik mä äsken kuink manasin, vaikka lähden pois niin tuun takasin, yhden oven suljin, toisen avasin, kyl mun kaupungis on ituu ja ainesta..

Kohta lähtee.

Saija hakee mut vähän ajan päästä jotta pääsen pankkiin ja lopulta itse lentokentälle.

Kävin saattamassa Ceen bussiin aamulla, ja jäin tunniksi juttelemaan naapurien kanssa. Niitäkin tulee ikävä! Ne on ihan huippua sakkia!

( Eilen, btw, kävin tosiaan jäähyväisteellä tyttöjen kanssa, ja Saijan kanssa leffassa. Jackass 3D. Ei jumaliste miten siisti leffa! Ne on käyttäny siinä sitä semmosta superhidasta kameraa, jtn slow motion-henkistä juttua. Ihan sikke hieno! Ja äärimmäisen kuvottava samaan aikaan.. )

Laukkujen päällä on istuttu, jotta ne meni kiinni. Varavuode siivottu ja roskiakin vein jo vähän ulos. Liikaa jäähyväisiä takana jo, ynh.

Mutta siis, suuntana Suomi. Ja tämä blogi jää nyt tähän. Ketään ei kiinnosta niin paljoa, mitä mä Varkkilassa teen.

Että au revoir, I'm coming home!!

(tässä sois nyt se Star Wars'n tunnaribiisi..) tiii-tiii-ti-ti-ti-tiiii-tiiii,ti-ti-ti-tiii-tiii, ti-ti-ti-tiiiiiiii..

Minun ransu. Tuota tulee ikävä ehkä eniten! Sydänsydän.

Cee halusi että otan muistoksi kuvan siitä ja sen halloween-asusta. Koska sekin juhlantynkä on ensi viikonlopulla. Sopivasti pakenen sokeriyliannostukselta. Tosin Suomessa saattaa joutua ostamaan IRTOKARKKEJA. Voin kertoa, että niitäkin olen kaivannut..

keep on running, keep keep on running, there's no place like home, there's no place like home..

Humppidummm.

Ihan kreisi päivä. Nukuin liian pitkään ja oon ollu vähän turhan laiska. Kekarat on reihuneet täällä kellarissa koko ajan, vaikka miten yritän huutaa niitä menemään ylös että voin rauhassa viimestellä mun pakkailuja.

Sain tosin vähän lahjojakin. Cee antoi mulle sen tekemän kissasäästöpankin. Tosin se oli hävittänyt sen kumitulupan sieltä pohjasta. Silti aika sweet. En vaan tiedä mahtuuko se tonne laukkuun..

Koska siis nyt sanoisin että nuo laukut on liian painavia. Ja muutama säkki karamelleja olis vielä ostettavana. Jos käsimatkatavaroihin? Tai jumaliste vaikka läppärilaukkun..

Tänään menen siis illalla saksalaisten kanssa kaffelle eli teelle, ja jos Saija saa Mantelin autoa lainaan, nin sitten vielä leffaan.

Huomenna edessä siis vain meikän kaikkien roskien ulos kantaminen, pientä siivousta, pankissa pitää käydä sulkemassa se mun tili ja nostamassa kaikki viimeset vähäiset taalat, ja sitten Dullesin kentälle matkani vie. Toivon että siellä on ilmanen langaton, että voin kuluttaa sen muutaman tunnin vähän edes rattoisammin siinä odotellessa.

Laitan vielä aamulla jtn koodia tänne ennen kuin lähen!

now we all know the words were true, in the sappiest songs (yes,yes)..

Tuhlasin tänään muutamia dollareita lisää. Mutta UGG't on ihan mahtavan lämpimät kengät! Vaikka ne hiukan maksaakin. Ja ne kestää kyllä seuraavan vuosikymmenen. Tai ainakin siis useita vuosia. Varsinkin kun fiksuna tyttönä jopa ostin semmosen huoltokitin jossa on lampaannahkaisille popoilleni jos jonkimoista hoitoainetta. Että oonpahan sitten joku pissisteini noissa kengissä. Mutta ei tarvia ainakaan valittaa että jäätyy varpaat!

Hengasin siis päivällä Lisan ja Julian kanssa. Kaahattiin Julian Mini Cooperilla tuhatta ja sataa motarilla. Koska hei, se auto oikeesti kiihtyy, pienestä koostaan huolimatta!

Sitten vähän myöhemmin näin vielä Saijaakin. Käytiin mäkkärissä (hyi) ja ostin vaan juomista ja smoothien. Mutta kappas, siinä juoman kyljessä oli jtn monopoli-pelijuttuja, ja minähän "voitin" ilmaiset ranskalaiset. Aikamoinen lopetus tälle amerikanuralle? ;D

Myin muuten sen mun navigaattorin Lisalle. Koska se todellakin tarvihtee sitä enemmän kuin minä Suomessa. Silläkin nimittäin on vähän heikohko suuntavaisto..

Yritin vähän katella, että mitä laitan päälle sitten lentokoneeseen. Nyt tossa ois ainakin kaks paitaa, neuletakki, takki, kaulahuivi, legginsit, colleget..ja ehkä yks t-paita ja pipo ja perhana vaikka lapaset. ! Koska siis koneessahan on kylmä. Ja säästän tilaa matkalaukuissa..ainakin olevinaan.

Kello näyttää jos sunnuntaita. Eli mun viimeistä kokonaista päivää tässä maassa. Maanantaina lähtee lento 515pm. Saija lupautui viemään mut lentämiskentälle, nin ei tarvia ottaa taksia. Koska hostporukat on kuitenkin töissä, kun kentällähän pitää olla anyways muutamaa tuntia aiemmin.

Mutta niin. Saattaa tulla suru huomenna. Miksi jäähyväiset on aina ihan syvältä?

Vielä kuitenkin olis tarkotus käydä tähtitaalalla Saksan tyttöjen kanssa, ehkä leffassa jos joku haluaa nähdä sen Jackassin uusimman (kolome deee), ja sanoa heipat noille kekaroille ja porukoille.

Nyt kuitenkin vähän unta!

well you’ve done it again, Virginia, made another masterpiece while I was dreaming, how does it feel to feel like you? brilliant sugar..

Viimeinen viikonloppu Amerikan taikamaassa.

Ihan hassua oikeesti. En tajua sitä vieläkään. Kaikki Suomen kaverit on jo että "joo pitää sit nähhä ENS viikolla kun oot kotona". Miten tää aika meni ihan huomaamatta, edelleenkään en voi käsittää.

Kai sitä oikeesti älyää mitä tapahtuu, vasta kun laskeudun Helsinki-Vantaalle.

Tänään oon pakannut, ja nuo laukut ei ole ylipainoisia!!! JES!!! Ainakaan tuon meidän vaa'an mukaan. Lähetin myös kaksi hyvin painavaa pakettia postitse, että varmaan autto asiaa sekin. Toivon että ne tulee perille. Kävin myös leffassa saksalaisten sankarittarien kanssa. Life as we know it ja Josh Duhamel. Nam.

Huomenna ja sunnuntaina pitäs ehtiä näkemään kaikkia ja käydä ostamssa esim. UGG't, että ei palellu varpaat sit kotona. Tuliaisia ei valitettavasti ole tulossa, koska ne ei mahdu kyytiin. Karkkia vähän ehkä. Mutta oon ollut niin itsekäs että oon shopannu vaan itelleni :D Hyi minua.

Vois varmaan harkita myös nukkumista, että jaksas taas olla menossa. Mutta minähän olen lomalla tästä ikuisuuteen! (tai ainakin tammikuuhun, jos pääsen kouluun. Tai KUN pääsen?)

and you can fly, high as a kite if you want to, faster than light, if you want to, speeding through the universe, thinking is the best way to travel..

Tästä se matka alkoi. Yö lentokentällä. Nämä on nyt sieltä ihme tilasta, jonne se yövahti päästi mut nukkumaan. Hyvin maistui pari tuntia unta noilla nojatuoleilla.

Sitten ollaankin jo Los Anglesissa. Mulla on yhteensä joku 500 kuvaa, nin lataan nyt vaan pari, loppuja voi tulla kahtomaan sit ens viikolla. Hui!

Walk of Fame.

Chinese Theatre, jälkiä sementissä, ja turistien jalkoja.

Katutaide ja kaikki "mainokset" sun muut on niin siitejä. Visuaalinen puoleni hyppi innosta.

Johnny Deppin omistama baari. Ilmeisen kuuluisa.

Käytiin Essin ja kumppaneiden kanssa yks päivä semmosella turistiajelulla, joka kierrätti mm. Beverly Hillsin rikkaiden alueella. Ja kertoi missä kukakin julkkis asuu. Tässä on Michael Jacksonin entisen talon portit. Tohon katuun on maalattu semmosia pieniä kuvia Jacksonista.

Mulla ei ole hajuakaan kuka asui missäkin talossa, ja niitä kuvia piti silti ottaa vaikka tiesin jo etukäteen että unohan. Mietittiin myös, että nehän voi ihan vaan heitellä että "joo täällä asuu se ja se". Suomalainen pessimismi nostaa päätään?

Oltiin tosiaan aika suht lähellä tuota kylttiä. Mäki vaan ylös ja voilá. Mutta jätettiin menemättä. Ois nimittäin saattanu nakertaa joutua johonkin syytteeseen tässä vaiheessa kun oon jo melkein takas Suomessa. ;)

Näkee koko kaupungin? Kiva toi savusumu..

Ja täs ois sit tää mun tuleva auto. Ajattelin avata jonkun lahjoitustilin, että jos jollain ois ylimäärästä? Näitä siis ajoi kolme kappaletta tuhatta ja sataa siinä tienpätkällä kun ne kuvasi jtn mainosta. Ajasin minäkin jos ois tommonen kiesi!

Sitten olikin jo sunnuntai ja hyppäsin bussiin kohti San Franciscoa. Ikkunoista kahtoessa maisema oli oikealla puolella ihan tasasta ja välillä jtn sitruunapuita. Vasemmalla taas hallitsi vuoret. Neat!

Bussimatkanhan oli tosiaan tarkotus kestää joku 7,5h. Keskivälissä pidettiin tauko, ja se kuski kertoi että Franista Losiin menevä bussi oli hajonnut jonnekin sinne matkalle, että hänen täytyy käydä vähän auttamssa sitä toista kuskia. Menee 40 minsaa, syökää vähän lounasta.

Siinä kesti tunti ja 45min. Onneks kuitenkin jutustelin lontoolaisen nuorenparin ja jonkun vähän vanhemman rouvan kanssa, niin meni tuokin aika hyvin sukkelaan.

Maanantaina sitten heti menin leikkimään turistia siellä San Franciscossa.

Alcatraz. En kuitenkaan menny käymään tuolla asti, koska noh, ei kiinnostanu pätkääkään. :D Plus ne jonot siihen lautalle, huh.

Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki. Vieläkin huutaa pohkeet hunajaa. Mutta tuolla oli niiiiin kaunista, ja välimatkat kuitenkin suht lyhyitä, että ihan sama vaikka jalat on rakoilla!

The crookedest street in the world. Muutaman mutkan katu. Sitä ei saa ajaa autolla kuin alaspäin.

Chinatown ja parhaat ruuat ever!

Noiden cable car'ien toinen kääntöpaikka oli ihan siinä hostellin huudeilla. Hostla siis oli ihan keskustassa. En jaksanu jonottaa miljoonan muun turistin kanssa, että oisin päässy tommosen kyytiin. Mutta oonpahan nähny.

Hippialue. Valtavasti kodittomia släkkejä ja siistejä vintagekauppoja. Ja vanhoja partahippejä kahviloissa.

Ja siis onko ehkä söpöjä nuo talot! Haluan niin muuttaa tommoseen!

Kävin toki katsastamassa esim. sen talon jossa Janis Joplin oli asunut. Ja Grateful Deadin entisen kämpän. Ja kävin myös Cartoon Art Museum'ssa, koska se oikeasti kiinnosti ja oli ihan super siisti. Päätin nimittäin, että miksi menemään jonnekin tyyliin modernin taiteen museoon, jos siitä ei tajua kuitenkaan mitään.

---

Molempien kaupunkien hostellit oli ihan mahtavia, tosi siistejä ja puhtaita, ja hyvillä paikoilla. Ja niissä tapasi ihan mahtavia ihmisiä! Eli ei haitannut yhtään olla itekseen liikenteessä. Ei tarvinnut ainakaan alkaa tappelemaan kenenkään kanssa, että mitä tehtäis. Korkeintaan oman päänsä kanssa..

Ja Friscossahan mahtavaa oli se, että en eksyny kertaakaan! Tiesin aina minne suuntaan mennä! Vaikken ees kahtonu karttaa jatkuvasti. Siellä vaan oli niin selkeä liikkua. Ei ollenkaan pelottavaa tai vaarallista. Eikä ollu Losissakaan. Koska maalaisjärjellä kuitenkin tajuaa olla menemättä mihinkään ghettoihin.

San Franciscoon pitää ehdottomasti palata vielä, jäi niin paljon näkemättä vaikka näinkin paljon. Ja muutenkin.

Mut kutsuttiin myös Australiaan. Kaveri lupasi opettaa surffaamaan. Oisko siistiä?! Välittömästi säästämään rahaa!

Huh huh. Eeppisempi reissu.

Justiin tässä olen lentokentällä San Franissa ja odotan lentoain takasin Burkeen.

Unohtu ihan kokonaan päivitellä tänne, kun se netti siellä hostlalla vähän kettuili eikä ottanut aina toimiakseen. Mutta siis olen vieläkin elossa, ja oli kyllä ihan mahtava reissu, kertakaikkisesti. Tapasin niin hyviä tyyppejä ja olin oikein kunnon turisti. San Francisco on tähän asti maailman paras kaupunki, jos se ei olis Amerikassa niin muuttasin välittömästi. Se ilmapiiri mikä siellä on, ne ihmiset, se vaan tuntuu ihan kodilta. Hassua tavallaan.

Palailen kunhan olen takas Virginiassa, voisin vaikka laittaa pari kuvaa eetteriin.

Kohtapuoliin koneeseen, reilu viisi tuntia menee varmaan ihan nukkuessa. Mikä univelka?

Outi sydän SF

OSan Francisco on ehkä mahtavin kaupunki. Tämä on mesta, johon voisin muuttaa asumaa. Ainut niistä Amerikan kaupungeista (joissa oon käyny) joissa voisin kuvitella asuvani. Enkä kuulkaa ole edes käynyt vielä Haightissa ( se on se "hippialue" ).

Mutta tämä kaupunki on noin kaunis. Arkkitehtuurisesti. Ja täälllä menee katusuunnittelu silleen, että ylämäki alamäki. Kivaa reeniä reisille.

Nyt jatkan viinin nauttimista australialaisten herrasmiesten kanssa. Maanantait on joskus ihan kivojakin..

if you're going to San Francisco, be sure to wear some flowers in your hair..

Miten naa paivat menee taas nain nopeesti?

Tanaan hengasin tosiaan taas Essin ja kumppaneiden kanssa. Kaytiin ottamassa jarjettoman siisteja kuvia Hollywood-kyltista. Mentiin siis ihan sinne ylos kukkuloille asti. Ja vielapa sinne minne ei ehka ois saanut. Johonkin around 100 metrin paahan siita kyltista! Siita ois niin voinu kavella vaan sen maen lopun ylos ja ois voinu vaikka potkia ne kirjamet nurin. Hohoh.

Sit kaytiin myos Observartorylla, mista nakis koko taman Losin kylan, jos ei ois sumusta. Mutta tokihan tanaankin oli semmonen savusumu (saasteita?) paalla, etta hyva etta naki edes sita kylttia.

Mun piti menna sinne elaintarhaan, mutta siina vaiheessa kun laskeuduttiin Observatorylta, kello naytti jo puolta kolmea ja se zoo ois menny kiinni viidelta. Ja ois pitany ettia viela bussi sinne. Mutta eipa tuo haitanne. Oli tosi hauska paiva muutenkin.

Nahtiin myos Downtownissa kiertaessa kun ne kuvasi jtn Hondan tai Mazdan (tai jonkun muun aasialaisen automerkin) mainosta. Ne pysaytti aina hetkeksi liikenteen yhdelta isohkolta tielta, ja ajoivat kolmella ylisiistilla uudella autolla ihan julmetun kovaa sita pienta patkaa. Videokuvaa on myos, voin esitella halukkaille..

Nahtiin myos Staples Center, tuo Lakers-koripallojoukkueen kotistadium. Vou.

Huomenna SAN FRANCISCOON! Bussimatka kestaa jonkun seitteman tuntia, mutta naanpahan ainakin maisemia, lentokoneesta ei nakis. Ja hei, bussi makso vaan $25 ! Etta istun ihan kuinka kauan. On evaat jo hankittu, niin selvian.

Olen edelleen elossa..

Tanaan hengailin Essin (joka on siis Malibussa aupparina ja mun lukiokavereita) ja sen tadin ja kahden serkun kanssa, jotka on taalla lomamatkalla. Pyorittiin Hollywood Boulevardilla ja kaytiin semmosella turistiajelulla, joka vei ohi julkkisten kotien ja kaukaa katsomaan Hollywood-kylttia. Tosin oli sen verran paljon savusumua ilmassa, etta ei siita kameran linssin lapi oikeen mitaan nahnyt. Murr. Huomenna ehka uusi yritys..

Nahtiin myos kun ne kuvasi "how do I look"-nimista telkkusarjaa. Siis sita missa ne stailaa jonkun muka huonosti pukeutuneen uudestaan. Yleison piti vaan huutaa ja taputtaa aina tarvittaessa, ja esittaa etta ne tuntee sen stailattavan. Etta nain niita ohjelmia siis oikeasti tehdaan..

Nyt taidan painella suihkuun ja unille, huomenna olis tarkotus hengata Essin ja kumppaneiden kanssa jallehen. Kun ei tassa kaupungissa oikeestaan silleen ole mitaan nakemista. Oikeesti. Tahtia kadussa ja kadenjalkia, jtn kyltteja ja voila. Elaintarha tosin ois, mutta kahtoa jaksaako sinne asti lahta yrittamaan.

Au revoir!

Terveiseni täältä lähes ikuisesta kesästä..

Eilen hengasin kolmen suomalaisen tytön kanssa, jotka oli täällä viimestä päivää. Mirja, Miia ja Riina oli täällä "opintomatkalla" ja viettämässä Mirjan kolmekymppisiä. Tytöillä oli vuokra-auto, jolla ajeltiin ympäriinsä niin mäkin sain vähän kuvaa että missä on mitäkin. Kävästiin jollain biitsillä mutta oli niin pirun viileä ettei sinne kehdannut jäädä. Tyhmä tuuli puhalsi mereltä.

Käytiin syömässä vähän sushia ja chillattiin. Sitten minut tiputettiin takasin hostellille ja Miia lähti lentokentälle ja toiset jatkamaan San Franciscoon. Oli tosi mukavata, iso kiitokseni! Ja sain jäähyväisiksi vielä tyttöjen leipäpaketin itselleni, jonka ne unohti hostellin jääkaappiin. :D

Tänään torstaina sitten suunnisti Hollywoodiin ja Walk Of Famelle. Kävelin ees taas ja bongailin tuttuja nimiä tähtilaatoista ja kädenjäljistä. Kävelin myös Melrosella ja kiertelin kauppoja. Ostin urbanilta viidelläkympillä fish eye-kameran! Sillä (pitäis) saada semmosia siistejä kuveja. Ja siis tavan filmille. Nostalgiaa!

Osasin siis ihan itte bussilla kulkea, tosin kysyin näiltä hostellin ihmisiltä että millä bussilla pääsee. Mut muuten! Ja kävelin ehkä jonku 10 kilometriä. Mahtuu kohta ne housut taas jalkaan! Luulisin.

Nyt vaan hengailua täällä yöpaikassa, parin ruotsalaisen maailmanmatkaajan kanssa tuossa keskustelin kun ne on olleet 9kk reissussa, Aasiassa ja Ausseissa kiertäneet muun muassa. Siistiä.

Huomenna jotain, minä palaa taas! :)

To the west, to the west, I haven't got there yet..

Dodih!

Los Angeles saavutettuna. Yö meni mukavasti kentällä. Kiva yövartija, Doug, päästi mut nukkumaan semmoseen tilaan jossa voi päivisin käydä kahtomassa kun lentokoneet nousee ja laskee, mutta öisin sinne kuulemma majoitetaan sotapoikia jotka joutuu oottamaan lentoaan. Doug sitten kuulma päästää sinne myös äitejä lapsineen ja yksinmatkaavia naisihmisiä. Mikäs siinä oli mukavilla nojatuoleilla nukkuessa, sopivan hämärässä ja lämpimässä.

Sitten viiden maita heräsin ja Doug tuli ohjaamaan mut check-iniin ja turvatarkastukseen. Siinä juteltiin samalla ja se kertoi että sen setä on töissä suomalaiselle teknologiayritykselle ja on parasta aikaa Suomessa työmatkalla. Neat!

Lentokin män mukavasti, sain paikan koneen keskeltä, exit-ikkunoiden tuntumasta, eli jalkatilaa oli tuplasti! Kelpas!

Nyt oon tääl hostellilla, tosi siisti ja mukavanolonen paikka. Ja suomalaisiakin bongasin! Tosin ne on lähössä tänään.

Voisin lähteä metästämään jtn kauppaa että saisin ruokaa. Ja pohtia mitähän turisteilis ekana.

Keliä on ainakin, joten siis ulos aurinkoon! :)

we've been on the run, driving in the sun, looking out for number one, California here we come..

Dodih! Nyt ois kamat kasassa ja minäkin jopa suht lähtävalmiina.

Näyttää kovin tyhjältä tuo minun makkari, kun tungin kaikki viimesetkin roippeet mun isoihin matkalaukkuihin. Ne jää tänne oottamaan kunhan tuun reissusta.

Huomenna aamulla siis starttaa lentoni kohti Los Angelesia. Sitten sunnuntaina suuntaan kulkuni San Franciscoon, ja 21.pvä sitten takaisin tänne Burkeen.

Josta 25.pvä takaisin koti-Suomeen. Siihenkin enää 13 päivää! Darn! Päivät lentääääääääääää!

Minua saavutaan hakemaan noin puolen tunnin päästä, ja viedään metrolle. Sitten metroilen niin pitkälle kuin pääsen, ja hyppään bussiin kohti Baltimoren lentokenttää. Seikkailu alkakoon!

Saija osti mulle semmoisen pienen vihkon, johon voin kirjoittaa sille matkaoppaan. Että missä kahvilassa istuessa bongaa parhaimman näköiset miehet, mihin ei kannata mennä, ja kuinka selviää minibudjetilla. Jotain tällasta siistiä.

Lupaan olla tosi varovainen, en kulje hämärillä sivukujilla keskellä yötä. Ja hankin jonkinnäkösen suihkutettavan asian (hajuveden/dödön/hiuslakan) jolla voin spreijailla naamaan kaikkia epäilyttävyyksiä. Lupaan ottaa paljon paljon kuvia, muistaa myös syödä, olla shoppaamatta kaikkia rahojani, ja olla varovainen. Ja olla varovainen. Ja laittaa postikortteja. Ja laittaa porukoille maileja, että missä meen.

Outin boheemi seikkailu Kaliforniassa, starttaa än-yy-tee-NYT! ...

this is one for the good days, and I have it all here in red, blue, green, in red, blue, green..

On se mukavaa olla ihan lomalla. Ei mitään velvotteita.

Nukuin puoleenpäivään ja sit Saija tuli kylään. Se tässä dataili ja minä yritin pakkailla. Kävin uudestaan läpi, mitä ois menossa Suomeen, ja heitin aika monta vaatekappaletta menemään. Taas. Mutta nyt nuo tavarat näyttäs mahtuvan noihin kahteen laukkuun, mutta en mene sanomaan että paljonko ne painaa. Pitäs vielä punnita nuo, ja jos on aivan liian monta ylipainokiloa, niin laittaa muutama paketti lisää sinne postiin menemään. Ei vitsi niin sinnekin pitäs ehtiä.. Huoh.

Käytiin myös Saijan kanssa ostamassa mulle $20 prepaid-puhelin, koska en saa ottaa tuota "aupairin sim-korttia" mukaan Kaliforniaan, vaikka Natasha oli ostanut itelleen puhelimen täältä. Mutta ihan sama. Ei ollu tuon kalliimpi. Tommonen ruma Samsungin simpukkapuhelin. Onpahan joku luuri jolla soittaa jos tulee hätä.

Illasta kävin vielä tähtitaalalla juomassa teetä ja höpöttelemässä Saksan tyttöjen kanssa. Ne on ihan surullisia kun mä oon lähössä. 13 päivää jäljellä. Todella epätodellista. Tajuan sen varmaan vasta kun laskeudun Helsinki-Vantaalle..

Tänään ulkona oli kuuma. Joku +30C. Tosin mun kurkku on vähän kipeä (miksi just nyt?!), niin päätin kulkea farkuissa ja pitkähihasessa. Muuten oli ihan ok, mutta jos hengaili pitkään auringonpaisteessa, niin meinas tulla sulamiskuolema. Mutta siis on niin hassua, että tähän aikaan vuodesta on näin lämmin. Kai sitä on iskostunut syvälle tänne suomalaiseen mieleen, että kesä kun loppuu niin tulee kylmä. Mutta kappas!

Oon tässä vähän suunnitellut, että missä haluaisin käydä Losissa ja San Franciscossa. Mutta siis jotkut paikat on ihan sika kalliita! Tosin eipä mua kyllä edes kiinnosta mennä mhinkään Universal Studiosille tahi Disneyn humputuksiin. Ja mullahan on vähän paha tapa aina muuttaa noita suunnitelmia, niin toisaalta ihan turha tehdä mitään virallista aikataulua. Mennä sinne minne milloinkin huvittaa. Mutta että on vähän jtn ideoita kumminkin.

Ja joo, laitan jonkinmoista viestiä aika-ajoin, että oon edelleen hengissä. Elekee huolehtiko.

Koska siis huomenna illasta painelen lentokentälle ja hengaan siellä yön koska en sitä kyytiä keltään saanut. Mutta mun mielestä se on vaan just hyvä aloitus mun boheemille seikkailulle. Ostin pienen mustakantisen vihonkin, että voin kirjotella elämän syviä kysymyksiä ylös, jos on fiilistä. ;D

(niin ja ne mun lennot maksaa edestakaisin vaan $130! Nice!)

Nyt lisää teetä tälle karhealle kurkulle. Palaan vielä huomenna!

I, I, I, will battle for the sun, sun, sun, and I, I, I wont stop until I'm done, done, done..

Melkein lokakuun puoliväli, ja ulkona oli joku +25C. Viikolla oli tosin viileämpää, piti aamulla jo kiskoa fleecetakkia päälle. Mutta viikonloppu pelasti paleltuvat, ja tarjosi suloista aurinkoa. Tosin siis mullahan oli farkut jalassakin vähän viileä. Apua?

Lauantain limusiiniajelu. Minä, Natasha ja viisi teinityttöä. Huh huh. Ajeltiin ympäri DCtä ja pysähdyttiin aina välillä, otettiin vähän valokuvia, tytöt veti jtn hulluja posepose-kuvia ja kikatteli. Ja taas ajeltiin. Nelisen tuntia yhteensä.

Meikä reppeili ihan huolella näitä kylttejä pystyttäneelle mummelille. Tai siis niille jutuille, mitä se huuteli. Sarjassamme "Amerikka on kamala maa ja Bush on kaikista pahin". Tytöt oli ihan kauhuissaan, mutta minä vaan nautin. Höhhöhhööö.

Semihyvä otos? (itsekehu kunniaan!)

Olin siis Saijalla yötä la-su. Vedettiin ihan rehelliset, suomalaiset kalsarikännit. Pyjamanhousut jalassa. Saija repeili, että kun se kävi ABCllä (eli paikallisessa Alkossa), niin ne myyjät oli nauraneet kun Saija osti Finlandia-votkulia ja todisti ikänsä Suomen passilla. " You're from Finland and you are buying Finlandia. Makes sense.." :D

Syötiin pitsaa ja oli hassunhauskaa. Aamulla oli vähän krapula. Mutta semmoinen mukava krapula.

Tänään käytiin Natashan kanssa vähän ostarilla pyörimässä. Ostin housut. Että ei ihan niin paljoa palella. Ja pipon. Ainakin.

Pitäs tässä vielä saada aikaiseksi miettiä ne reissuun tarvittavat vaattehet ja ne mitä laitan postissa. Ostin kuitenkin jopa Losin ja Friscon opaskirjat PLUS kartat, että en ihan kamalasti eksy. (enpä)

Nyt vähän teetä, tai paljon, ja Piraatti-leffoja telkkarista. Oi ihana Orlando!