paint yourself into this picture, wait there for the blast to hit you, will you come back down, head up in the clouds?

Tarjolla tänään : ukrainalaista syndekakkua. Oli aika kuivakkaa. Eikä kovin makeaa. Ja nuo kakkupohjat noissa kerroksissa, ne oli semmosia ohuita lituskoja. Uskaltaakohan tuon Kristyn, koodinimi Natasha, kokkailuihin oikeestaan luottaa? :D

Käytiin jälleen perinteikkäästi siellä japanese steakhouse -ravintolassa. Tulta ja lenteleviä katkaravunpalasia. Outille teriyakilohta, ommmnomm. Ja hirveä ähky. Miksi oi miksi on pienestä pitäen minullekin opetettu, että lautanen on syötävä tyhjäksi? Tässä maassa ne lautaselliset vaan tuppaa olemaan kolme kertaa niin suuria kuin luulis. Niin mitkä jenkkiläskit, taas?

Taas ois viikonloppu edessä ja suunnitelmat tekemättä. Voisin haluta katsomaan The Social Network -nimisen elokuvan, joka kertoo tositarinan miten meidän kaikkien jumaloima facebook sai alkunsa. Ja siin on hei Justin Timberlake! Osasin äsken jopa laittaa ihan sen youtube-ikkunan tähän, jossa ois ollu se traileri. Mutta niin dataaja en toki ole, että oisin osannu säätää sitä pienemmäksi. Nyt se nimittäin ois peittänyt puolet myös tuolta sivupalkista. Voi elämä..

lives under ladder and sleeps with black cats, some people never change, they just stay the same way..

Tämä erittäin hienosti 14-vuotta täyttävälle teinille sopiva lahjapussukka sisältää Aan lahjan. Aa on himoinnut yhtä mun Billabongin hupparia, joka kutistui pesussa vähäsen, jo aika kauan. Joten mitähän sieltä pussin kätköistä paljastuukaan..

Huomenna luvassa synttärikakkua! Tervetuloa vaan!

Kristy osti jtn naposteltavia itelleen, ja jätti sen kulhon tähän minun datauspöydälle. Sanoin, että ei ehkä kannata meikäläskin läheisyyteen jättää yhtään mitään syömäkelpoista, sillä saattaa olla kulho tyhjänä muutaman hetken päästä. Sanoi että ei kuulemma haittaa, ja paineli taas treffeille. Whoot?

Pienisuuri addiktioni. Makso vaan 80 senttiä/pullo tuolla meidän Safewaylla! Onneks ei ollu taskussa kuin yksi dollari. Ois voinu käydä huonosti.

Mima tuli kylään, toi valtavan määrän ruokaa, ja on parasta aikaa tuolla kokkaamassa. Kuinka helppoa on elämä?!

Btw, olen tänään jopa saanut aikaseksi siivota pari hyllyä ja heittää kaikki turhanpäiväiset paperit ja lippulaput roskiin. Toivon että en tuhonnut mitään elintärkeitä tulosteita..

P.S. Tää on viimenen nallekarkki jonka syön. Oikeesti. Tai toisiks viimenen..

all my life I've been searching for something, something never comes, never leads to nothing..

Kävin tänään Saijan ja Saksan tyttöjen kanssa tähtitaalalla juoruamassa. Join green tea latten. Maistui vähän pinaattikeitolta. Ei tartte toiste ostaa..

Kristyhän tekee täällä muuvsseja. Jo nyt. Se oli nimittäin eilen treffeillä ja tänään kanssa. Saman miehen kanssa toki. Se oli tavannut sen Ukrainan suurlähetystössä, vaikkakin se mies on valkovenäläinen (mutta niillä ei kuulemma ole omaa Amerikan suurlähetystöä, eli pitää mennä naapurimaahan). Joku rikas bisnesmies, joka lensi bisneksiltään muista osavaltioista varta vasten DChen tapaamaan Kristyä. Terve. Varsinaisia itäblokin vahvistuksia..

Aalla on nyt torstaina synttärit. Se pitää kekkerit muutamalle kaverille lokakuun 9. Garyhän sitten oli varannut partyihin limusiinin, johon tytöt pakataan ja ajelutetaan ympäri DCtä. Kyydissä tulee olla myös aikuisia, joten minä ja Kristy mennään mukaan. Nice! Kelpaahan sitä jonkun limon kyydissä kruisailla! Vaikkakin teinityttöjen kanssa. Nauroin vaan Garylle, että mitähän se meinaa keksiä kun Aa täyttää super sweet 16. Vuokraa yksityisjetin ja lennättää Pariisiin?

Pitää vissiin oikeasti alkaa siivoilla täällä minun valtakunnassa. Vähän liikaa turhaa tavaraa. Kristy varmaan haluais purkaa nuo laukkunsa. Mutta kun oon niin laiska. Saattaa vaan käydä silleen, vaihteeks, että tulee vähän kiire. Kun vois noita kenkiä esmes laittaa postitse, ja toivoa että ne löytää perille asti. Jos tästä pikkuhilijalleen.. ;)

I'm a nervous wreck, I'm a broken man..

Kellarivaltakunnassani näyttää nyt tältä. Kikakika.

Eilen oli tosiaan se aupparimiitti, minun viimenen ja Kristyn ensimmäinen. Aamullahan tietysti satoi vettä, joten oletettiin että mennään museoilemaan. Mutta tottakai kun päästiin DChen asti, aurinko porotteli hyvinkin iloisesti, joten picnicille kuitenkin. Vaikka ei otettukaan vettä ihmeempiä mukaan. :D Siellä oli kai tarkotus vähän pelailla jtn hassuja leikkejä, mutta kukaan ei oikeen innostunut. Ylläri. Siispä hengailtiin vaan ja juteltiin. Saksalaiset oli yllättäen taas omana ryppäänään, ja Kristylle löytyi yksi ukrainalainen kanssasisar. Että ei sekään ehkä tylsisty. Tai voi olla. Yhden suomalaisen tytön tapasin myös, se on ollu täällä joku 5kk, hyvin semmonen perussuomalainen piilovittuileva rento tapaus. Blondi ja siniset silmät. Ja senkin mielestä saksalaiset aupparit vaan on jotenkin vähän ärsyttäviä, mutta kun ei ole muitakaan niin pakko kaveerata niiden kanssa. xD

Ja on tuo Kristykin vähän jännä. Vähän turhan innokas ja koko ajan neuvomassa, miten joku asia pitäs tehhä. Elä ala minua neuvomaan. Maanantaina vielä. Onneks se teki kuitenkin tänään ruoan..

Lapset tykkää Kristystä kai ihan ok, tosin Cee ei kiinnitä siihen juuri mitään huomiota. :D Ehkä poika tajuaa pyytää sitä leikkimään legoilla, kun minä en enää ookkaan täällä. Ainakin toivottavasti..

Menee hermo kun pitää edelleen setviä siitä kolarista tulleita lekurilaskuja. Kuka maksaa ja kuka ei. Kuka huijaa ja ketä huijataan. Pitänee taas huomenna soitella vähän semmosia kiukkusia puheluita..

Tänään aion kuitenkin makoilla sohvalla ja katsoa telkkaria. Koska ensin tulee Gossip Girl, sitten World of Jenks, ja viimesenä the Buried Life. Huh huh! Komioita skeittaripoikia, nam..

matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan, jos mua hiukkasen onnistaa, niin uuden ystävän saan..

Meitsi on tänään ajeluttanut Kristyä ympäri ämpäri. Että varmasti on silläkin suuntavaisto ihan hukassa. Esittelin näitä meidän huudeja siis lähinnä. Ja käytiin sitten vielä vähän ostarilla pyörimässä. Ostin vanhingossa yhden paidan. Mutta pitkähihasen! Suhteellisen lämpimän, toivottavasti.

Tuolla Kristyllä on aika jänniä tapoja. Se esim juo vihreää teetä sokerin kanssa ja aina aterioilla, myös silloin kun söi pitsaa. Whot? Kyllä minäkin vihertävää teetä juon, ilman mitään lisukkeita tosin, kun syön vaikka sushia. Mutta pitsaa? Ja sitten sillä on joku spesiaali palasaippua, jolla se pesee käsin sen vaatteita lavuaarissa, koska niissä on kaikenmaailman timangeja, niin niitä ei voi laittaa pesukoneeseen. Siinähän hinkkaa. Mutta se kuulemma rakastaa ruuanlaittoa ja leipomista, joten tiedän kuka meillä oikeasti kokkaa seuraavat kaks viikkoa...

Huomenna sitten suuntana DC ja massiivinen aupparimiitti. Sellainen picnic-henkinen tapahtuma, jonne pitäs tulla lähes kaikki DCn lähialueen aupparit. Ainakin minun käsityksen mukaan. Tyyliin joku 40-50 ihmistä. Tosin, surprise, huomiselle on luvattu sadetta, joten picnic saattaa kuulemma muuttua museoksi. Käyhän sekin.

Olin jo ihan maissa, että missasin Family Guyn uuden kauden ekan jakson, mutta ehei! Se tuleekin vasta huomenna! Oi tätä iloa!

Aalla on ensi torstaina synttärit, se täyttää mageat 14. Teiniiii. Pitäs vissiin joku lahja keksiä. Hmm..

venäjänmaa toi lapsille, vanhoja mummoja, ja niiden sisällä on uusia mummoja, ja niiden sisällä on uusia mummoja, ja niiden sisällä on uusia mummoja..

Meidän uusi au pair on saapunut. Kristy. Mutkien kautta toki, kun sen lento oli peruttu ja se joutui hengaamaan lentokentällä lähes koko päivän. Mitenkä nämä ei osaa noita lentoja ikinä laittaa kohilleen?

Vaikuttaa ihan mukavalta tytöltä. Tai no, 25-vuotias ei ehkä oo enää ihan tyttö. Mutta anyways. Ulkonäöltään hyvin sellainen itäeurooppalainen. Aka pitkä ja laiha. Ja osaa jopa englantia! Hiphei, kommunikointi sujuu!

Että suattaa jopa selvitä seuraavat pari viikkoa. Tosin, lähenemme uhkaavasti sitä tosiasiaa, että mun pitää alkaa pakkaamaan mun kamoja. Njäh. Kun ei ehkä sinne viimeseen iltaan voi aina jättää. Voisi tsekata, että kuinka monta vanhaa t-paitaa vois heittää pois (että voi ostaa uusia tilalle, pitkähihasia ehkä tosin kun ilmasto vähän vaihtuu..). Postissakin sain jopa käytyä ja kysyttyä, että millasilla merkinnöillä voin laittaa vaikka noita käytettyjä kenkiä menemään kotio. Personal items'ejä paaaaaaaljon. Tai ei. En tiiä vielä. Tilannekatsaus tekemättä..

Joudun kai menemään ihmisten aikoihin nukkumaan, kun Kristy punkkaa täällä kellarivaltakunnassa. Hyvästi yömyöhäiset skeittauskanavan tuijotukset! (PYH, onneks on ihmisellä tämä läbtöb! )

this is the life, this is what you've been waiting for, it's what we're celebrating for..

Halusin vaan ihan tulla ilmottamaan, että Scott Pilgrim vs The World on ihan mahtava elokuva. Videopeli-henkinen elokuva.

( Lisa ja Anya ei tykänneet, Lisa siksi että se ei ole koskaan pelannut videopelejä. Eli sillä meni kaikki elokuvan vitsit ja hommat ihan ohi. Kuinka kummia nämä saksalaiset on?! )

Ei mulla muuta. Moi.

no glowing metal on our ship of wood only, free happy crazy people naked in the universe, we speak earth talk, go ride the music..

Mukava oli tänään käydä kaupassa hostmomin luottokortin kanssa. :D

Piti siis käydä Costcossa, semmosessa valtavassa tukkukaupassa, ja sinne ei pääse edes sisälle, jos ei omaa jäsenkorttia. Niin minunhan piti siis ottaa se hostmomin kortti, jossa on luottokortti samassa, että sillä voi myös maksaa. Näytän kai näine blondeine hiuksineni niin paljon hostmomilta, kun eivät kyselleet mitään henkkareita edes. Mutta oli ihan mukava ostaa valtavia määriä tavaraa.

Sitten väsäsin dinneriksi semmosia lohifileitä. Semisti hyviä! Onneks Cee ei halunnut syödä omaansa, niin mulle on huomiseksi lounaaksi vielä lisää! Jeah.

Kun sitten palaan kotiin, haluan syödä aivan valtavasti savustettua lohta. Myös uunilohi kelpaa. Koska en ole tässä vuoden aikana saanut syödä tarpeeksi suuria määriä kalaaaaaaaaa. Mutta tuhansien kalaruokien maahan tieni käy!

Hengasin myös Lisan kanssa, ajeltiin mm. ympäriinsä sen hostperheen hybridiautolla. Rakastan sitä kaaraa! Ekologisuus kohillaan. Huomenna sitten kai leffaan ja kaffelle, kera Saksan tyttöjen.

Hostmom ehdotteli, että tehtäis ensi viikolla sillälailla, että mä ajan sen aamulla sinne parkkipaikalle mistä sen kimppakyyti lähtee, jotta saan auton sitten päiväksi käyttöön. Koska ei muuten oikeesti hymyilytä sen uuden kotiorjan kanssa, kun en voi näyttää sille näitä ympyröitä. Tämä tosin edellyttää, että mä lähden viemään hostmomin kuudelta aamulla. Nam?

Sain tänään myös viimein laitettua haut menemään ammattikorkeisiin. Pääsykokeita odotellessa..

Oon tässä miettinyt, että miten selviä Suomessa kun siellä ei saa appelsiininmakuista gatoradea (sitä urheilujuomaa siis). Kai? Olen nimittäin siihenkin hyvin koukussa. Parasta ikinä! Kunnon väriainelitkua!

all summer, drinking water, time to keep your eyes..

Sunnuntaina käytiin Lisan kanssa pikaiseen DCn paisteessa, kun Lisan piti hakea jtn juttuja sen kaverilta. Meidän piti käydä yhdessä museossa, mutta keli oli ihan liian hieno sisällä hengailuun, joten päätettiin vaan kävellä ympäriinsä tuossa ihanuuskaupungissa.

Lilluteltiin vähän varpaita suihkulähteissä. Ja naureskelin sitä, että otin taas valokuvia kaikista "hei me oltiin sotimassa"-muistomerkeistä. Pasifistina Amerikassa?

Sitten kävin vielä illalla loppujen saksalaisten sankarittarien kanssa Starbucksilla. Ne on ihan mukavia tyttöjä, niin vähän surettaa kun täältä sit lähtee kotia kohti. Mutta taas lisää yöpymispaikkoja, jos lähtis reissaamaan Eurooppaan ;D

On muuten hyvinkin helppo säästää rahaa, kun ei ole autoa eli ei pääse mihinkään. Että ehkä tälläkin kaikella sit taas oli tarkotuksensa..?

Tosin voi olla hyvinkin jännää näyttää sille uudelle aupparille näitä huudeja ja tutustuttaa ihmisiin. Ja siis se, että tässä kaks viikkoa istutaan sen kanssa kahtomassa telkkaria kun lapset on koulussa. "Joo niin ei sun silleen tartte täällä mitään tehdä, mäkin yleensä vaan nukun ja oon facebookissa.." Mutta toki laitan sen tytön sitten tekemään ne kaikki vähäisimmätkin hommat, että varmasti tottuu näihin rutiineihin. "Sähän voisit vaikka laittaa jotain perinteistä ukrainalaista ruokaa nyt koko loppuviikon?" ...

Nyt vois kattoa loput Gossip Girlistä ja jatkaa inkivääriteen hörppimistä.

tell me where our time went, and if it was time well spent, just don't let me fall asleep, feeling empty again..

Tässä asioita, joita ainakin tulee ikävä kun vaihdan pois tältä mantereelta:

- peanutbutter. Suurenmoinen addiktioni maapähkinävoihin tulee olemaan ongelma. Vierotusoireita odotellessa. Tai no siis saahan Suomestakin kyseistä herkkua, mutta ei se ole semmosta samanlaista. Mentävä vissiin Hellsinkiin ostoksille sinne kivaan pikku kauppaan josta saa kaikkia ameriikanherkkuja..

- ilmasto. Leuto talvi ja kuumaakin kuumempi kevät, kesä ja syksy. Vaikka väillä se lähes +40C ja kosteusprosentti 30000 olikin vähän liikaa..

- spontaani ystävällisyys. Kaikki auttaa kaikkia, eikä metron ovilla kukaan katso miten äiti yrittää epätoivoisesti tunkea lastenrattaita sisään omin avuin.

- jääpala-automaatti kotona. Luksusta, luksusta, sitä on oltava joskus.

- halvat Converset. Ja kaikki muukin shoppailu. Vaikka sekin on ihan silkkaa ihanaa turhuutta.

- aupairmeininki ja kaverit. Tänne on kuitenkin ehtinyt luoda jo "elämän" ja kiintyä niihin ihmisiin joiden kanssa viettää aikansa. Tämä meikän työntekokin on ollut lähinnä vaan helppoa laiskottelua ja mielettömiä kokemuksia. Ikävä tulee tätä perhettä ja näitä lapsukaisia.

- mun sähkölämmitteinen huopa. Oisko ehkä aika mahtava Suomen talvissa?!

- joogastudio. Ja se meidän pirullisen sarkastinen ohjaajamies. Ja kaikki muut ihanat arkipäivänhipit jotka hikoili siellä salissa minun kanssa. Love!

- automaattivaihteiset autot. Laiskan on heleppo hymyillä ja painaa vaan kaasua. Suomessa voi taas sitten leikkiä sen kytkimen kanssa.

- Starbucksin vihreä tee. Samaa settiä se on kai kun kaikkialla muuallakin, ja saahan sitä Suomessakin take away-teetä. Mutta joku siinä on. Kai se on niin "legendaarista" hakea sieltä riistofirmalta sitä lämmintä vettä.

- se että ihmisiä on eri puolilta maailmaa. Täällä ei ole mitenkään outoa, että kaikki naapurit on eri maista kotoisin. Ihanaa erilaisuutta. Erilaisia kulttuureja. Eri kieliä ja tapoja. Kansainvälisyys auttaa ymmärtämään. Omm.

- englannin kieli. Vaikka välillä onkin kielioppi niin ja näin sekä minulla että amerikkalaisilla, tykkään tästä kielestä paljon. Se vaan on niin helppoa. Tulee kuin itsestään. Hurpattelenpahan sitten kotona itsekseni enklanniksi, jos tulee paha ikävä, ja otan iltalukemiseksi sanakirjan ja kielioppiopuksen.

Eiköhän tässä ollut taas vähän listaa. On varmaan muitakin, mitä tulee ikävä kun Pohjolaan palaa, mutta ne on sitten sen ajan juttuja.

Onneksi Suomessa on sitten kaikkea ihanaa joilla voi "korvata" näitä tämän vuoden aikana kehkeytyneitä addiktioita ynnä muita.. ;D

tänään oli jälleen ihan liian lämmin, silloin kun tähän paistoi aurinko, se liimasi paidan märkänä ihoon, kuin jossain kaukana etelässä..

Laiska lauantai ja meikän aamupala (siinä kahen aikaan iltapäivästä). Tuossa on sitä maagista raakasuklaata. Yritän katsokaas nyt olla niin olevinaan terveellinen. Sitä ei lasketa, että söin päivällä kakkua.

Nukuin liian myöhään enkä oo tehnyt mitään. Täydellistä. Koiran käytin lenkillä, koska lupasin. Mutta keli oli kyllä sen verran ihana, että ei haitannut yhtään! Edelleen tuntuu hassulta, että syyskuun puolessa välissä voi heilua ulkona shortseissa ja t-paidassa. On tosin iltasin jo vähän viilee..

Vähän jo suunnittelin, että mitä vois nähdä kun tuonne Kalifornian suunnille sitten heilahdan. Perus-turisti-outi. Vois ostaa vaikka karttoja, että löytää sit kotiinkin. :D

Tässä on sitten taas meikän mässyiltapala. Firman viimeinen slaissi ruisleipää! Onneks kohta pääsee syömään ihan riittämiin!

Kohta alkais töllöstä Dear John -nyyhkyleffa. Että eiköhän tää tässä mene.

Mä en muuten saa ottaa kuin yhden matkalaukun ilmaiseksi kun palaan kotiin. Anteeks?! Muutenkin tulee ongelmia pakkaamisen kanssa! Että halavempi reissu nähtävästi..

swim to reach the end, but I am steady not to offend, on whom can you depend, swim to reach the end..

Mä sain tänään tiedot mun paluulennoista!!!!!!

Ihan hullun fiilis kun kattoo tuota paperia, nipistelee mukavasti! :P

Lennän Kööpenhaminan kautta, vaikka oletin liiteleväni ensin tonne keski-Eurooppaan. Mutta mikäs siinä. Kunhan pääsen kotiin asti :D

Ja siis saavun tiistaina 26.10. BILEEEET!

Näihin tunnelmiin, lähden Saijan kanssa leffaan kattomaan Easy A -nimisen tekeleen, odotukset on korkialla!

revolutionaries wait, for my head on a silver plate, just a puppet on a lonely string, oh who would ever want to be king?

Nää mun päivät menee oikeesti aivan liian laiskoiksi. Tänäänkään ei tarvinnut tehhä edes ruokaa. Aa piti viedä illasta terapiaan, that's it. Mimalla oli synttärit, joten meillä on taas jääkaapissa kakkua. Mitkä jenkkiläskit?

Eilen olin iltavuorossa. Näillä meni kaikilla aikataulut ristiin niin vahdin Ceetä illan niiden isän luona. Tilattiin ihan superhyvää pitsaa, syötiin sitä liikaa ja voivoteltiin lattialla, leikittiin legosotaa ja piirrettiin sarjakuvaa. Kun ei kerran sitä televiisiota saa nyt katsella. Mutta oli hauskaa, ja sain vähän ylimäärästä rahhaakin.

Saija haki mut tästä sitten vielä yölliselle Wal Mart-ostosreissulle. Ja löysin ehkä siisteimmän leffan sieltä alelaarista! The Secret of Nimh, eli Nimh- Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa. (klik-klik) Oon jo kauan yrittänyt miettiä, mikä sen leffan nimi on! Kun muistan siitä pari puolikasta pätkää, kun joskus pienenä oon sen nähnyt, mutta hankala alkaa ettimään kun ei ole mitään millä hakea. Mutta nyt se löytyi, ihan sattumalta! Todellakin katon sitä tämän illan!

Huomenna on taas perjantai, eikä tartte ilmeisesti edelleenkään tehdä mitään. Koska lapset lähtee isälleen. Rentooo! Tosin ärsyttää kun en voi käyttää tätä vapaa-aikaani edes juoksemiseen. Hmph.

Viikonlopun suunnitelmista ei ole yllättäen tietoa vielä, mutta jtn siistiä. :D

the dog days are over, the dog days are done, the horses are coming so you better run..

On asioita, joita jään ja joita en jää kaipaamaan tästä maasta. Kotiinpaluu häämöttää lokakuun lopulla. Vuoden olen kohta täällä vaikuttanut. Aika on mennyt ihan oikeesti hullun nopeesti!

Aloitanpa vaikka listaamalla niitä juttuja, joita ilman on helppo elää Suomessakin.

- roskaruoka. Okei, saa sitä Suomestakin. Ja on tullut täällä vedettyä ranskalainen jos toinenkin, myönnän. Mutta tarkoitan siis sitä, että täällä on jotenkin niin "helppoa" syödä uppopaistettua shaibaa, halpaakin se on. Voin ihan mainiosti elää ilman mäkkärin autokaistaa, koska ennen tänne tuloa en käynyt kultaisilta kaarilta kuin jätskiä korkeintaan. Samalla linjalle haluan palata. Roskaruuasta ei tule kuin paha olo ja hirveä morkkis.

- alkoholilainsäädäntö. Kai nämä yrittää suojella maansa toivoja laittamalla alkomahoolin juomiseen ikärajaksi 21-vuotta. Toisaalta ihan ok systeemi, säästellään nuorten kehoja ja mieliä. Mutta innokkaat nuoret sitten hankkiikin salaa sitä juomaa ja vääriä henkkareita ja ovat kuitenkin humalassa. Hostmom sanoi joskus, että ei ymmärrä miksi tämä niiden maa lähettää nuoria poikia sotaan, mutta ei anna niiden edes maistaa olutta ennenkuin pojat menee ammuttaviksi. Ristipiippuista, sanoisin. Kohtuus tietysti kaikessa.

- liikenne. Kaoottista säheltämistä. Lähestulkoon kaikki ajaa ylinopeutta ja joka päivä näkee ainakin yhden kolarin. Oikeasti. Ja itekin vielä saa osumaa. Hulluja ohituksia moottoritiellä, ilman että näytetään vilkkua. Ja onko hei fiksua antaa 16-vuotiaalle ajokortti? Aknenaamaisille hemmotelluille pirpanoille. Ottasivat Suomesta mallia, ihan hyvin sitä ajokorttia jaksais pari vuotta lisää odottaa..

- se että tässä maassa ei pääse mihinkään ilman autoa. Jatkoa tuohon edelliseen. Pyörätiet on olemattomat, samoin suojatiet. Suurissa kaupungeissa julkinen liikenne toimii vähän paremmin. Mutta esim. jos täältä meiltä haluaa lähteä DChen, niin helposti pääsee metrolla siellä liikkumaan. Ensin vaan pitää ajaa autolla sinne metroasemalle, että pääsee liikkeelle. Ilma saastuu, ihmiset törmäilee niihin viimeisiinkin puihin ja taas mietitään että miksi kansa lihoo.

- vesi maksaa enemmän kuin limppari. Tätä ei tarvia edes selittää. Ja hei, vaikka siinä diet cokessa ei ole kalorin kaloria, on siinä rutkasti keholle julmia makeutusaineita ja sitä ruosteenpoistoainetta. Hörps hörps vaan.

- tekopyhyys. Onhan se joskus ihan kiva, että tuntematon ihminen kehuu sun kenkiä, mutta liiallinen perseennuoleskelu on vähän liikaa. Kaikki on aina hyvin, ihanaa, ja yhtä suurta valkaistua hymyä. Vaikka ei varmasti ole. Vähän sitä melankoliaa hei! Myöntäkää rohkeasti, jos vituttaa.

- hemmotellut lapset. Enkä puhu vain näistä meidän lapsista. On nimittäin tullut nähtyä vieläkin pahempia tapauksia. Vaikka sitä rahaa on, niin ei kaiken tarvitse olla lapselle itsestään selvää. Kaikkea ei voi aina saada. Ei se lapsi siihen kuole, jos se ei saa viimeisimpiä pelejä tai leluja. Täällä kasvaa semmonen sukupolvi, että tulevaisuus kyllä häikäisee ja lujaa! (onneksi kuitenkaan kaikki lapsukaiset eivät ole ihan pilaantuneita..)

- koulut. Vaikka koulutus toki on äärimmäisen tärkeää, lasten pitäis kuitenkin antaa olla lapsia. Jos poloiset on koulussa yhtä monta tuntia kuin äiti ja isi töissä, on jossain minun mielestä vähän vikaa. Koulun jälkeen tehdään läksyt ja mennään harrastuksiin tai kavereille. Tässä maassa läksyjä tehdään iltamyöhään ja sitten vielä sinne reeneihin joihin vanhemmat usein painostaa menemään. Opettajat vaatii huimia suorituksia, ja jos collegeen haluat päästä, on arvosanojen oltava huippuja ja siellä urheilureeneissä tai orkesteriharkoissa pärjättävä. Ja sitten ne nörtti vs. suositut lapset -vastaikkainasettelut. Ei ole helppoa ei. Ja taas pari kouluammuskelua. Miksiköhän?

- överipatriootit. Amerikkalaisten mielestä tämä on niiden maa, on aina ollut. Suurin osa suvuista on kuitenkin Euroopasta kotoisin. Ulkomaalaisia, etenkin maahanmuuttajia halveksutaan, vaikka omat esi-isät olisivatkin tulleet tänne jostain muualta. Englanti on amerikkalaisten kieli. Silti sitä ei osata puhua. (nimim. kielioppinatsia ärsyttää)

- mainokset. Voitasko tänne perustaa joku raati, joka näkisi uudet mainokset ja päättäisi mitä näytetään suurelle yleisölle? Meinaan siis sitä, että nämä järkyttävän huonot, kornit ja kehnosti tehdyt mainokset saataisiin pois eetteristä. Kyllä sohvaperunankin täytyy saada katsoa laatua!

- ylipainoi - alipaino. Ihmiset on painoiltaan ääripäissä. Joko et mahdu lentokoneen penkkiin tai sitten lennät tuulen mukana kun et paina mitään ja kuljet koon nolla vaatteissa. Mutta jos roskaruoka on halvempaa kuin "kunnon" ruoka, ja mainoksissakin sanotaan miten "it's great to be thin", onko mitään epäselvää?

Joo-o. Ehkä oli tätä avautumista nyt ihan tarpeeksi tällä kertaa.

En sano ettenkö tykkäisi tästä maasta. On tämä ihan kiva, mutta loppuelämääni en täällä haluaisi asua. Amerikka on liian "amerikka". Mutta kokemuksena hyvinkin avartava! Vaikka ei siellä Euroopassakaan kaikki todellakaan ole kohdillaan, on ilmapiiri siellä jotenkin ihan täysin eri. Enemmän minulle sopivampi.

the scene, a city after dawn, becomes a field of corn, and I've had this one before..

Sanoisin jopa, että tiistait on aika kivoja. Ihan sillä, että Cee tulee koulusta neljän jälkeen, ja Aa jää klarinettitunnille efter skolan ja se pitää hakea vasta 17:15. Eli siis toisinsanoen melkein vapaapäiväksi laskettavissa! Viihtyy se uusi aupparikin sitten.. :D

Mun polvi alkaa voida jo vähän paremmin. Kävelykin luonnistuu, tosin osasyynä on ehkä ne tohtorin määräämät kipulääkkehet. Mutta on se mustelmakin jo melkein parantunut. Vielä näyttää vähän sieneltä. Tosin ensi viikkokin pitäs vielä lepäillä, eli jää nyt kokonaan käyttämättä se viimeinen salikuukausi. Ja joogakin luulisin. Nyyh. Onneksi tammikuussa rakkaani Varkauden Kansalaisopisto (vai mikä Soisalo-versio se nykyään on..) tarjoaa minulle astangajoogan vkonloppukurssin, ah!

Liiallisesta kotonalöhöilystä johtuva datailu on paljastanut minulle, että nyt syksyn haussa voisi hakea myös amk-pohjaseen journalismikouluun. Toimittajaksi siis. Se saattas ehkä kiinnostaa vähän enemmän kuin se stylistikoulu, koska hain sillon kirjotusten jälkeenkin lukemaan journalismia. Ulkomaan kirjeenvaihtajaksi voisin rueta? ( oli ehkä ihan fiksua tutkia tätä koulutustarjontaa vähän tarkemmin..) Ja vaikka en meniskään vaatealan kouluun, vaan kirjottamaan, niin ois yhtä isot tsäänssit päästä sitten isona Voguen päätoimittajaksi. Right?

Että täytynee yrittää työpisteitä laskeskella ja naputella hakemusta kouluihin menemään.. Huoh.

Yksi ei-niin-kiva homma on se, että hostmom kävi juuri kertomassa, että Ceen tämänpäiväinen jatkuva kiukuttelu ja kilahtelu johti lopulta siihen, että lapsi ei saa pelata videopelejä tai kattoa telkkaria kuukauteen. No voihan. Onneks on vielä kesää jäljellä niin pääsee pihalle.......

and now you’ll lead the way, show the light of day, nice work you did, you’re gonna go far kid, trust, deceived!..

Enää kaksi viikkoa, niin meidän uusi aupair saapuu. Sitten vielä toiset kaksi viikkoa, ja meikä on työnsä tehnyt. Huh! Tämä aika, sujahtaa vaan! Sitten ois vielä kaks viikkoa vähän reissailua ja hengailua, ja lopulta sinne ihanaan koti-Suomeen! Can't wait!!

Tänään nukuin taas yllättäen päikkärit Chewien kanssa. Sitten pesin vähän pyykkiä. Ja leikin Ceen kanssa ilmapalloilla kun se tuli kotiin. Eipä hirveesti muuta. Aan kävin heittämässä jalisharkkoihin ja se pitäs kohta lähtä vielä hakemaan. Lupasin, koska oon kiltillä päällä. Vaikka onkin maanantai.

Hyvä fiilis johtunee siitä, että tänään alkaa Gossip Girlin uusi kausi!!!!!!!!!!!

Niiiiiiiiiiiiiin täpinöissäni!! Koska viime kausi loppui ihan hullusti, niin pakko nyt nähhä että mitä tästä tulee!

Huh huh.. (en minä säälittävä ole, e-en..) :D

tämä on paras aika vuodesta, ikkunasta tulvii sisään viileää ilmaa, jossain muualla kuin kotona, enemmän kuin koskaan elossa..

Eilenhän kävi sitten niin, että minä kiireessä unohdin kameran kotiin, joten sieltä häistä ei ole mulla yhden yhtä kuvaa. Pikkusen kyllä harmittaa, mutta ehkä saan ryöstettyä niitä sitten hostmomilta kunhan valokuvaaja niitä lähettää..

Aamulla tähän meille saapui hostmomin kaveri, joka hieroi kaikkien vaivaisten niskat kuntoon. Kelpas!

Itse tilaisuus oli sitten tosi kaunis, semmonen intiimi, vain lähimmille ystäville ja suvulle. Häät pidettiin hostmomin parhaan työkaverin kotona, Marylandin puolella. Semmosessa normikokosessa omakotitalossa. Mutta niillä oli takapihalla uima-allas! Siisti! Vihkitilaisuus pidettiinkin sitten siellä takapihalla, hitusen jo laskevan auringon valossa ja puiden katveessa. Morsian oli niin kaunis ja sulhanenkin komia puvussaan. Tilaisuus oli muuten tosi rento, sillä loppuillaksi myös morsian vaihtoi korkkarit varvassandaaleihin ja lapset sai leikkiä siellä uima-altaassa.

Söpöintähän oli tietysti se, kun meidän Chewie käveli rusetti kaulassa morsiusneitojen mukana :D

Sitten kunhan oli sormukset ja suukot vaihdettu, kilisteltiin vähän maljoilla shamppanjata. Tarjoilijamiekkoset alkoi tarjoilla jtn fiinejä alkupaloja, endiivinlehdillä olevia juustojuttuja, ja hummerijuttuja ja kaikkia muita ihmeitä. Itse ruokaruokakin oli turhan hienoa meikäläiselle, jtn lampaankyljyshommia jotka jätin suosiolla välistä ja kaikkea muuta kovin eleganttia. Huh huh.

Mutta kakku olikin sitten ihan taivaallista! Ylempi kerros oli karhuvatukanmakuista ja alempi pistaasipähkinää. Ja se kuorrutus! Saatettiin Biancan kanssa pyytää illan tunteina yksi valtava santsipalanen..

Ilta menikin sitten mukavissa merkeissä viiniä naukkaillessa ja jutellessa. Näiden perhetuttuina on yksi pariskunta, jonka vaimo on itävaltalainen (ihan niinkön hostmomin äitikin..). Noh, se kertoi semmmosta juttua, että sen isä oli sukellusveneenkuljettaja ja kuollut toisessa maailmansodassa. Monien mutkien ja lehtiartikkeleiden jälkeen kyseinen rouva oli saanut postia joltain ysikymppiseltä mieheltä Australiasta, joka kertoi että se oli ollut siinä lentokoneessa joka oli upottanut sen sukellusveneen jossa tämän rouvan isä oli ollut! Sillä on kuulemma kuviakin missä isukki heiluttaa nyrkkiä sukellusveneen kannella ja jtn.

Ja kaikkia muitakin hulluja juttuja.

Suomestakin toki pääsin kertomaan kaikkea. "Mut eikö ihmiset sitten ole aika masentuneita, jos talvella kerran on pimeetä ja kylmää?" "Niinhän ne tilastot vähän väittää, että viinaa menee ja lääkkeitä määrätään.."

Ihmetyksenä oli taas meikän puuttumaton aksenttia, vain joistakin harvoista sanoista ilmeisesti voi huomata että oon jostain muualta. Voisin kuulemma vaan valita jonkun randomikaupungin Amerikasta ja alkaa kertoa että oon sieltä kotosin. Menis kuulemma ihan täysillä läpi. :D Ihmisiä on mukava huijata?

Nytpä aionkin siis vain laiskotella, koska sunnuntaisin kuuluu tehdä niin. Saatan käydä jääkaapilla vähän tutkimassa, oisko sinne ilmestynyt ehkä jämiä siitä kakusta tai jotain..

while everybody else is getting out of bed, I'm usually getting in it, I'm not in it to win it, and there's a thousand ways you can skin it..

Perjantai aamuni kului kuin siivillä lääkäreille soitellessa. Not. Monessa paikassa olis ollut seuraava vapaa aika joskus kolmen viikon kuluttua, tai sitten ne ei pystyneet ottamaan mua koska olin kolarissa. Ihme säätöä taas. Lopulta sain kuitenkin lekuriajan, vieläpä samalle iltapäivälle!

Siispä eikun tohtoriin. Ottivat jällehen lisää röntgenkuvia, nyt tosin vain tuosta polvesta, ja se mukava lääkäri katteli myös ne minun polven ultrakuvat. Ammattimies asialla, ja totesi että ei ole mitään hätää. Että polvi otti siinä kolarissa niin pahasti iskua, että se mustelma muodostui valtavaksi ja verikin vähän pakkaantui. Tai näin ainakin ymmärsin.

Pitää siis kuulemma vain lepäillä ja useaan otteeseen päivän aikana hautoa tuota polvea jäällä. Pitäs parantua itekseen. Tosin jos ei parissa viikossa helepota, niin marssia takaisin. Sain myös vähän tujumpia särkylääkkeitä, että kärsii kävelläkin.

Tämän päivän loppusumma: $300 plus reilu kolmekymppiä niistä lääkkeistä. Lähtee maanantaina nimittäin semmoset korvausvaatimukset että! :D

Tämä päivä sujuikin siis varsin tehokkaasti, kun piti autolla ajaa joku puolisen tuntia sinne lääkärille, per suunta. Toki kävin ensin hakemassa ne ultrakuvat sieltä toisesta mestasta. Huoh. Tässä maassa on liian pitkiä nuo välimatkat. Vaikka toisaalta, mikäs tuolla hostmomin autolla ajellessa..

Garyn tyttö, Bianca, tulee tänään meille ja majoittautuu kuulemma meikän kellarivaltakuntaan. Ihan siistiä, onpahan juttuseuraa. Ja huomenna sitten häähumussa!

in the middle of September, we'd still play out in the rain, nothing to lose but everything to gain, reflecting now on how things could've been..

En amatöörinä jaksanut (lue: osannut) enää kääntää tuota mustelmaani ylösalaisin, jotta yhdennäköisyys mario-sienen kanssa olis vieläkin selvempi. Mutta eiköhän tästä jo saa sen pointin..

Kävin tänään tosiaan siellä tohtorilla. Pistivät röntgeniin ja polven ultraääneen, jonne piti ajella joku reilu vartti suuntaansa, kun eivät voineet olla samassa mestassa. Kummaa. Mutta anyways, kauniin tuollaisen kaavun sain laittaa päälleni, kun selkääni vähän kuvailtiin radioaktiivisilla ainehilla.

Selästä ei onneksi löytynyt mitään tavallisuudesta poikkeavata, jumissa se vaan on, mutta polvesta kylläkin. Siellä oli hamsteri! ELI siis virallisesti hematooma, joku verihyytymämöykky. Kiva. Tais olla vähän kovempi se isku siinä kolarissa?

Nyt mun pitäis mennä toiselle tohtorille hakemaan lausuntoa, ja kuulemaan josko ne haluaa amputoida multa raajan vai piikittää vaikka verenohentajia tai antaa olla vaan. Plääh. Jaksais tapella niiden maksujen kanssa. Koska siis mun piti tänäänkin maksaa sekä tohtorikäynti $95 ja röntgenit $357 omalla luottokortilla, ja laskut pitäs laittaa vakuutusyhtiölle että saan rahani takaisin. Vitun vaikeeta.

Mutta siis lekurikin toitotti, että pitää ottaa iisisti eikä saa urheilla. Silleen ihan kiva, että on oikea syykin tälle kaikelle laiskottelemiselle, mutta vähän ärsyttää kun nyt jää sitten viimeset MAKSETUT jooga- ja salikäynnit välistä. Lovely. Pitikö taas sattua, häh!? (kaikki onkin kyllä silleen mennyt turhan hyvin, hmm, pessimismi valtaa alaa..)

you got designer shades, just to hide your face, and you wear them around like you're cooler than me..

Olin olevinaan fiksu aikuinen tuota lauantaisiin häihin ostettua mekkoa valitessa. Osasin muka miettiä, että mitä mekkoa tulisin käyttämään useammankin kerran. Päädyin sitten yllä näkyvään (asteen rakeisempi kuva..) yksilöön. On kyllä ihan rakkautta! Calvin Kleinia tosiaan juu, alkuperänen hinta tais olla $130 mutta itsehän maksoin $52. Melekonen diili.

Tuo on semmosta vähän paksumpaa kangasta, että sopinee sitten Suomenkin keleihin jos ois jotain hienompia pippaloita. Ja siis kaikinpuoli täydellinen, sopivasti vähän 60-lukua tai jtn. Tommonen Diana-mekko-aavistus. (tietämättömille kerrottakoon, että nimitän kotelomekkoja Diana-mekoiksi, prinsessa Deen mukaan, kun sillä oli aina niitä päällä..)

Tarkotuksena ois survoa korkkarit (yhdet oon jopa ostanu! huh) jalkaan, mutta katsoa miten tuo polovi kestää mukana.. CONVERSET oisko täydelliset!!

we need to find a way to live, there's more to take, there's more to give, we try so hard, we try so hard and this time, we're on our way..

Kattokaa nyt miten söpö tää meidän otus on! Se on taas vaan hengaillu mun kanssa päivät pitkät kun lapset on koulussa. Nukutaan vähän päikkäreitä ja maataan sohvalla kahtomassa telkkaria. Ja Chewie seuraa mua ja makoilee mun läheisyydessä, vaikka lapset ois kotonakin. Taidan ottaa sen mukaani kun tuun kotiin..

Tässä tämä ajopeli. Hostmomin Sienna. Tosin en saa ajella sillä kuin vaan täällä meidän kulmilla. Aka kauppaan ja takasin. Koska siis näillä on nyt ollut vähän muitakin rahanmenoja tässä kaiken muun lisäksi, niin ymmärrän kyllä. Koska vähän vituttais jos joku ajais taas mun perään :D

On se valtava..

Mutta tää helpottaa peruuttamista aika kivasti. Ihan överiluksusta tälle Savon tyttärelle.

Ajattelin esitellä myös täällä tehdyn remontin tuloksia. Tältä näyttää nyt siis ruokailuhuoneen seinät. Oikeesti semmonen tosi lämmin ja kodikas fiilis siinä huoneessa nyt, vaikkei kuvasta näyttäskään. (kivat myös nuo turvallisiksi jätetyt pistorasiat..)

Fanitan myös keittiön uutta laattalattiaa (helppo siivota kun kuitenkin kokkailuiltani sotken). Chewie tykkää myös (viileä on hauvan makoilla).

Ja lähes kaikkialle ulottuva puulattia on myös aika nam. Vaikkakin makuuhuoneissa ja mun kellarivaltakunnassa on edelleen karmeat kokolattiamatot. Ehkä mä vielä hetken kestän..

Olen nyt siis lähes vankina täällä kotona. Koska en hirveesti saa tuolla autolla mennä. Enkä oo oikeen jaksanu soitella keltäkään kyytiä. Kun kuitenkin menis se homma siihen, että leffaan ja syömään olis määränpää. Minähän nääs säästän!

En oo voinu salille tai joogaankaan mennä, kun tämä minun kolarissa osumaa ottanut vasen polveni ei oikeen näyttäs parantuvan. Näyttää vähän hurjalta se mustelma. Ja siinä tuntuu semmonen patti. Lääkärin tutkittavaksi olenkin huomenna painelemassa. Gary muistutti, että pitää valitella kaikista mahdollisista jumeista nyt, niin että varmasti ei tartte ite maksaa mitään.

Oli myös puhe siitä, että voisin hakea korvauksia kivusta ja särystä. Aijai ja voivoi. Mutta on tää jalka siis oikeesti ollut kipee, ei kärsi kävellä kunnon matkoja. Eikä uskalla. Ja vähän tuntuu tuo selkäkin kipeältä. Kun siis tässä maassahan valittaminen on oikein kansalaisen velvollisuus. Voisin ottaa vaikka hyvityksenä jonkun puoli miljoonaa rahaa näin alkuun; lupaava urheilu-ura aivan pilalla.. ;D

Sen verran kuitenkin olen edistynyt, että kävin hankkimassa mekon sinne hostporukoiden häihin. Very nice! Voinen esitellä vaikka huomenna.

Nyt lisää Fuel TVtä, ja The Breakfast Club -leffaihanuus alkais myös kohta. VIIHTY!

( laskin muuten, että enää vissiin 22 päivää työntekoa! )

there's a drumming noise inside my head, that throws me to the ground, I swear that you should hear it, it makes such an almighty sound..

Vielä yks tämmönen hassunhauska kuva eiliseltä.. kikakika ja lentokoneet törmää monumentteihin.

Tänään vietän siis vapaapäivää. Aloitin sen reteästi nukkumalla puoleenpäivään.

Lisa haluaa käydä testaamassa Cheesecake Factory-nimisen ravintelin juustokakut, niin mitä sitä nipottamaan. Hyvältähän ne maistuu eli eikun mukaan. Sit vähän dollarin leffaa ja eiköhän se maanantai ala olla pulkassa.

Huomenna ois herättävä kuudelta, koska lasten isä tuo ne tänne aamulla ennen koulua. Onneks voin sitten periaatteessa painella takasin unille kunhan Cee on tuupattu bussiin. Arki alkakoon!

Varasin viikonlopulla itselleni hostellit Los Angelesista ja San Franciscosta. Lennot saan edullisesti Saija hostkidin tädin kautta vielä tässä loppukuusta. Pienen budjetin matkustamista. On sitten ehkä rahaa ostaa pari neuletta ennen kotiinpaluuta, että en palellu hengiltä.. muah.

ei tääl kesällä oo paha, kun kaikkeen tekemiseen ei liity raha, kotikulmil saan ilmaseks luuhata..

Turistina DCssä. Vihdoin sain aikaiseksi lähteä kameran kanssa ihan kunnon turistimeiningillä. Ja kelikin oli ihan täydellinen! Semmonen sopivan lämmin, mutta tuntee kuitenkin että syksy on tulossa. Ilma on semmonen raikas. Kyllä tiiätte..

Siellä se turisti napottaa White Housen etupuolella. Muun ryysiksen kanssa.

Tää on nyt sit se toinen puoli. Se "tunnetumpi". Mutta perhana joku tommonen rakennustelinesysteemi tuolla takana! Murr!

On muuten jaloissa niin nätit mustelmat, että pakko pitää pitkiä housuja.. (yksi niistä mustelmista näyttää ihan semmoselta sieneltä mitä on Mariossa..)

Lisa ja Hannah halusi käydä myös taidemuseossa. Ja myöhän mentiin. Vähän käytiin Picassoja kahtomassa. Myös Renoir ja Monet oli maalannu muutamia mukavia tauluja.

Sateenkaaren tuolla puolen..

Capitolihan se siellä.

maapallo on liikkuva asia, kuninkaan musiikin soittorasia..

Perjantai! Ja keilaamaan!

Kävin saksalaisten Lisan, Lauran ja Sarahin kanssa ensin tähtitaalalla nauttimassa kofeiinipitoisia virvokkeita, ja sitten ajelimme keilahallille.

Oli semmonen tosi nostalginen mesta. Vähän vanhaa kalustoa, tarkoitan. Mutta tosi symppis! Ja porukkaakin oli aika hyvin. Perusperjantai? Sitten jossain vaiheessa ne pisti valot pois ja diskopallot pyörimään. Semmonen hohtokeilaus-meininki. Siisti.

Ilmeisen hyvin mennyt kierros?

Hauskaa oli, ja sunnuntaina meinattiin Lisan kanssa lähteä DChen ottamaan turistivalokuvia.

Kun siis mullahan on tässä nyt tiistaihin asti vapaata, koska maanantaina on Labor Day, eli paikallinen vappu. Tavallaan. Samahan se tietty on, kunhan on ekstra vapaapäiviä :D Ja tiistaina paluu arkeen!

P.S. Raappanan uusi albumi on mahtava! Viikonloppuni on letkeääkin letkeämpi! sydänsydänsydän!

don't want to be an American idiot, one nation controlled by the media, information age of hysteria, it's going out to idiot America..

Piti vielä tämäkin kuva lataavani. Oltiin eilen Saijan kanssa parantelemassa mun mustelmia syömällä jäätelöä, ja kun istuttiin siinä jätskibaarin edessä, niin joku vajaamielinen motoristi yritti ajaa mäkkärin (surprise surprise..) parkkipaikalta pois ajamalla sen katukiveyksen ylitse. Mutta kuinkas ollakaan, ei kulkenut pyörä niinkuin suunnitelma meni. Otti ja jäi pohjastaan kiinni. Sitten tämän motoristin avuksi juoksi joku mies ja ne sai viimeseltä sitten työnnettyä menopelin takaisin tielle.

Ei voinu taas kuin sanoa, että vain Amerikassa..