sunnuntai 1. marraskuuta 2009

'cause this is thriller, thriller night, and no one's gonna save you from the beast about to strike..




Jepjepjep. Halloween tul ja män. Repästiin perjantaina ja käytiin Petran kanssa extempore kattomassa elokuvateatterissa Saw VI. Huh huh. Ei sovi kauhuleffat kyllä minulle. Edelleenkään. Puolet ajasta istuin kädet silmien eessä! Hyrrr. Ja jossain meidän takana istui joku nainen, joka hoki suhteellisen monta kertaa leffan aikana, että "ohmygod,ohmygod.." :D Itse lähinnä keskityin syömään poppareita.. Taas ihmetytti suomityttöä, kun leffoja alkoi vähän väliä ja salejakin oli joku parikymmentä! Ei vaan meillä Warkaoksessa..

Eilen, siis lauantaina, eli virallisena Halloweenina, kattelin iltapvästä, kun söpöt naapurin lapsukaiset tuli kerjäämään karkkia. Sitten siivet selkään ja sädekehä päähän ja metroasemalle. Sitten muutaman vaihon jälkeen oltiinkin Washington DC:n alueella, jäätiin poies Foggy Bottomin pysäkillä. Nice name. Siitä sitten muun naamioituneen massan mukana kohti Georgetownia. Tämä siis yksi kaupunginosa, näin oon käsittänyt.. Ja olihan tuota lössiä! Hyvä että mahtu kaduilla kävelemään! Ja porukka oli oikeesti vielä kehannut panostaa siihen pukeutumiseen, ai että mitä ilmestyksiä! :) Poliiseja oli jokasessa kulmassa ohjaamassa liikennettä. En ois muuten halunnu ajaa siellä autolla. Kuvia ei hirveemmin sieltä kaduilta ole, kun sitä vaan lähes automaattisesti liikkui sen ihmisvirran mukana, nin en edes uskaltanut kaivaa kameraa laukusta, että se ei ois hukunu mihkään. Meillähän oli siis tarkotuksena mennä jonkun brasilialaisen tytön pippaloihin, mutta päädyttiinkin vaan kääntymään siellä ja hipsittiin takasin ihmisvilinään. Baareihin ei edes yritetty, jonot oli kyllä juhlapvän mukaiset, ja kaikki ne baarit joihin pääsee 18-vuotiaana sisälle (muttein alkomahoolia naattimaan), oli DC:n keskustassa. Kuulemma. Hengailtiin sitten aikamme siellä pitkin kyliä, ihanan rentoja oli kaikki ohikulkijat. Hienoja keskusteluja kyllä. Sitten päätettiin jalkojen turtuessa käpötellä lähimmälle metroasemalle ja matkustella kotia kohti. Minä reippahana tyttönä vielä ajoin Petran sen kotia ja sitten omaa kotikoloa kohti. Ei kauheeta vauhtia uskaltanu pyyhältää, kun satoi vettä, oli pimeeeeetä, ja osa noista teistä on järjettömän mutkasia ja keskellä mettää. Mutta selvisin ja oli aivan järettömän hauska ilta!

Kellojahan täällä siirrettiin kanssa. Viime yönä siis. Tunnilla taaksepäin. Kohti kesää. Sai nukkua ihan kunnolla. Tosin vapaitahan nämä minun viikonloput on, että univelat voi korvailla huoletta. Lapsukaisilla on ma ja ti vapaata, nin valmistautua tässä henkisesti siihen, että koko pvän on jtn äksöniä. Tottunut nyt siihen, että saa olla suurimman osan pvästä ihan itekseen ja tehhä vähän noita hommia. Mikä on kyllä ollut tämän sopeutumisen kannalta ehkä ihan ok. Pitää vaan C:lle keksiä jtn tekemistä. Toivottavasti ei sada, nin voi laittaa lapset kirmaamaan ulos.

Nyt siis vaan relax, töllöstä vähän jtn turhaa ja hakea tuolta jottain mässytettävää. Ommnomm. Laiska sunnuntai. Again. Ja se on oikein se..

Ei kommentteja: