keskiviikko 4. marraskuuta 2009

puhuminen on niin hassuu, sen tietää puhelias suu, kyl täs maailmassa riittää tät sanomaa..

Johan oli alotus viikolle. Lasten kaksi vapaapäivää. Maanantai vissiinkin Halloweenin jatkeena ja tiistai sitten koska oli election day, äänestyspäivä. Ja tietystihän äänestämässä käytiin kouluilla. Loogista joo. Ja jotkut paikalliset vaalit, jtn Virginian osavaltion pormestareita tai jotain ne äänesti. Hirveesti on ainakin mainoksia ollu pitkin poikin katujenvarsia. Kuka lie siivoaa...

Niin, siis lasten kanssa on riittänyt tekemistä. A:lla on vähän flunssa, niin piti yrittää vaan rahdata sille juomista, pelailla lautapelejä ja puolipakottaa lepäämään. C sen sijaan on kyllä ollut sitten varsinainen tapaus. Liekkö kellojen siirtämisestä ja muuttuneesta rytmistä, kun ei kouluun pitänyt herätä, oli maanantai aikamoinen pvä. Draamaa enemmän kuin parhaissa teinisarjoissa (niissä justiin, meitsin lemppareissa..). Mitään se lapsi ei totellut, ei tehnyt mitä pyysin, ei lopettanut kiljumista, ei päämäärätöntä juoksemista rappusissa, ei koiran kiusaamista, ei kattanut pöytää saati syönyt hedelmiä välipalaksi. Puheterapeutilla angsti tavoitteli huippuaan ja kohtaus oli taattu. Itkupotkuraivarit. Ihanaa. Onneksi se terapeutti on tosi rento ja sanoi vaan että liian moni muukin lapsi oli vetänyt hermot sen luona sinä päivänä. Tosin varmastihan se turhauttaa, kun ei ärrät ja muut solju niin luontevasti kuin pitäisi. Plus tuommoset oudot vapaapäivät. Sitten kun päästiin kotiin, alkoi uusi episodi. Illallisaika. Ruokaa, jonka taas suurella rakkauvella olin väkertänyt. Perus-nakkikastiketta ja perunoita. Ja salaattia. "It's discusting, I won't eat it!" (suomennoksena vähempikielitaitoisille: Se on vastenmielistä, en syö sitä! ) Onneksi nyt oli hostporukat taustatukena ja loppujen lopuksi C pyysi sitten anteeksi että se oli hankalana. Huh huh. Kivasti heti arkimaanantai.

Tänään, eli tiistaina, oli sitten kuiskin VÄHÄN helpompaa. Aurinkokin paisteli, jotenka ulos ulos vaan. Vaikka tuo poika ei oikeen innostunukkaan. Ja alkoi taas änpytellä kun ei saanut kahtoa telkkaria eikä pelata tietokonneella. Herrrrrmo. Onneksi lapsukainen sai jostain idean rakentaa raketti, joten suurin osa pvästä meni suhteellisen näpsäkästi. Autotallista vaan kuului välillä epäilyttävää kolinaa, joten piti jättää monopolit kesken A:n kanssa ja kirmasta kahtomaan. Olis esimerkiksi kuulemma sirkkeliä tarvinnut. Joo-o. Mutta tänään maittoi sitten kyllä se ruoka. Pakersin kalkkunanjauhelihasta lihapullia. (Ja hei varmaan ekaa kertaa! Vaikka kuvottikin se raaka liha..) Liekkö syynä eilinen saarna, lihapullaset uppos hyvinkin sukkelaan. Ja hymyn kera. Lämmittäähän se semmonen. Vaikka en ite noita lihajuttuja syökään, tiedä sitten miltä ne oikeasti maistuu.. ;)

Tänään alkoi ABC-kanavalla aikas lupaava sarja. V (joka meinaa Visitors). Uusintaversio 80-luvun vastaavasta. Maahan saapuu uffoja, jotka ilmoittaa haluavansa auttaa ihmiskuntaa lääketieteen ja teknologian läpimurroilla. Ja rauhalla tietysti. Kuinkas ollakaan, joukko ihmisiä ei usko näiden ihmisiltä näyttävien muukalaisten puheisiin. Päähenkilöistä yksi on FBI:ssa säntäilevä nainen, joka kuuluu epäilijöihin. Kiemuroita lisää tietysti se, että tämän naisen poika on yksi niistä nuorista, jotka liittyvät muukalaisten, vierailijoiden hommiin, "nuorisojaostoihin", peace ambassadoreihin eli rauhanlähettiläisiin. Ja toki mukaan on ujutettu vielä vähän vaikeaa rakkauttakin. Tiedä sitten siitä alkuperäisestä versiosta, mutta ainakin tuo eka jakso näytti ihan seurattavalta. Vähän sci-fi-hifistelyä kehiin. Että jos ikinä tulee Suomeen asti, niin kannattaa kattoa!

Niin ja viikonloppusinhan on nyt tullut vanhoja CSI:n (lähinnä Vegasia, mutta muutamia jaksoja myös ihmeellistä Horatiota Miamissa..) jaksoja. Putkella. Hyvin menny illat! Ja tänään sattumalta käänsin kanavalle, kun sieltä tuli ihka uusia Vegasin jaksoja. Joissa on se Matrixin Morfeus. Hmm. Kyllä se ehkä sopiikin siihen rooliin, vaikka onhan hyönteisheebo-Grissom se ainoa oikea. Nyt tuutista tulee NCIS rikostutkijoiden Los Angeles-versio. Eipä oikeen iske. Tuo jäbä mikä oli tuotatuota, ehkä Melrose Place:ssa, tai Beverly Hills:ssä, minä muista, niin on tässä yksi pääukkeli. Nah. Kanava vaihtooooooon.

Huomenna aupair-tapaamiseen heti aamusesta. Ja yllärinä paikaksi on valittu Starbucks. Kallista kallista. Vaikka chai latte-tee onkin aika namia. Maistuu mun mielestä vähän joululta..

Ei kommentteja: