torstai 28. tammikuuta 2010

it's like chasing the very last train, when it's too late..


Mun tammikuu näyttää tältä. Kelpaisko?

Mutta voin nyt lohduttaa sillä teitä siellä palopakkasissa kärvisteleviä, että huomiseksi on luvattu vähän kylmempää ja lumisadettakin ehkä. Ynh. Mutta ei sitä siis ole sitten tulossa kuin joku sentti. Onneksi.

Menny taas koko vko ihan hullun nopeasti. Huomenna on jo perjantai. Huh. Joka päivä on nyt saanu jossain juosta. Ceellä oli tiistaina joku astmaan liittyvä köhimiskohtaus, tai että se oli koko ma-ti yön yskinyt vaan, niin se jäi sitten kotiin. Ja lekuriin piti tietysti lähtä. Jollain nebulaattorilla (?) se hengittelee jottain lääkettä, hyvin jännä. Piti sitten keskiviikkona käydä keskellä päivää viemässä sitä laitetta ja lääkettä kouluun, kun se terkkari ei kuulemma voinut sitä lapselle antaa. Siinä on muuten niin ammattinsa väärin valinnut tätykkä, just semmonen kauhuterkkari, mitä on jossain urbaaneissa legendoissa. Ainakin melkein. Mutta semmosella asenteella se tuntuu aina olevan, että ihan kun se ei tykkäis yhtää lapsista eikä välittäs pätkääkään siitä hommastaan. Mutta oma on tietty asiansa. Niin, takaisin astialle, tänään to sitten piti käydä jällehen lääkärissä, että se näki alkoko se lääke toimia. Ei kuulemma ihan tarpeeksi hyvin, nin jotain steroidihommaa se määräsi. Lisää lääkkeitä lapselle. Kohta niin huuruissa sekin kekara että! Ja sitten päästään taas maanantaina uudestaan tohtorin hoteisiin, ja torstaina on kai joku muu tarkastus. Liittynee ilmeisesti Ceen adhd-hommiin, kun sillä semmoinen todettiin ja lääkityskin on jo. Joka on kyllä toiminut, onneksi.

Että semmonen semisti lääkäritäyteinen elämä täällä päässä. Ihmeen sairasta sakkia. Hmph.

Huomenna lapsilla on vapaata, kun on joku opettajien koulutushommapäivä tai jotain. Ja maanantai on kanssa off. Jee. Pitää kehitellä aktiviteetteja. Ja mun ne kouluhommathan alkaa tietysti huomenna (pe), mutta A kuulemma voi olla Ceen kanssa sen oppitunnin ajan. Tosin pitänee jättää naapurintädin numero tuohon hollille, jos tulee vaikeata vaikeata. *Sigh*

Keskiviikkona meidän entinen aupairi Laura tuli sen vauvelinsa kanssa käymään kylässä. Semmosta juoruilua, että heikompia hirvittäs! Sain kuulla lisää kaikkea sisäpiiritietoa tästä perheestä ja sen hyvin jännistä käytännöistä. Ja vähän että mitä kesällä on ehkä luvassa, kun on äärimmäisen sekavat järjestelyt ilmeisesti. Sitä odotellessa..

Niin! Joogassa joku täti otti ja pyörty. :D Kunnon äksönviikko, uuujeee!

Ei kommentteja: