Dodih. Se on nyt arki alkanut. Yrittää vaan totutella tähän näiden päivärytmiin. A on jo sen verran iso tyttö, että selviää aamulla itekseen bussipysäkille, mutta C pitää käydä saattamassa. Jotenka seittemän pintaan ylöööös, herättelemään lapsukainen ja väsäämään jtn aamupalaa näläkäselle suulle. Sitten tsiibaillaan vähän piirrettyjä ja 8:30am nökötetään bussipysäkillä oottelemassa niitä kuuluisia oranssihtavan keltasia koulubusseja. Sitten minä reippahana kotiorjana käyn lenkittämässä Chewbaccan (niin se on tuo karvanen otus tuossa kuvassa..) tuolla meidän lähimetsikössä, joka on kyllä aika siisti. Kamera ei oo vielä sinne asti ehtinyt, mutta katellaan. Tälleen syksyllä siellä on aika nättiä, hulluna jtn tammenterhoja ja pähkinöitä poluilla, ja ne puut on aika siistejä. Ja nyt kun on koko vko ollu tosi ihania päiviä, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, ja varmaan lähemmäs +20C siinä paisteessa, niin henäsirkat ja muut öttiäiset pitää aivan hullua konserttia. Aamusta iltaan. Metässä tuntuu kuin olis sademetsässä, viidakkoelämää. Ja koska eihän nämä täällä ole kuulleet mistään tuplalasillisita ikkunoista, nin kuuluu aika näpäkästi tänne sisällekin tuo ölömölö! Voi kuvitella asuvansa bambumajassa tropiikissa peri-amerikkalaisen lähiön sijaan.
Takaisin asiaan.. ; Pvällä kun lapset on koulussa, minä pesen vähän pyykkiä (on muuten heleppo homma kun on kuivausrumpu, ommomm), kattelen töllöä, roikun naamakirjassa (not good) ja alottelen tekemään päivällistä. Kaupassakin joutuu käymään, jos ei kaapista löydy tarpeellisia aineksia kulloseenkin jamieolivermoment-ruokalajiin. Liikenne on kyllä ihan oma lukunsa. Kunnon road rage-menoa, huh huh. Ja epätoivosesti yrittää miettiä, että millekkä kaistalle mun pitäskään nyt ryhmittäytyä, ja saiko tässä risteyksessä kääntyä oikealle punasilla. GPS vois olla aika toimiva vehje, varsinkin tulevaisuudessa, jos lähtee vaikka shoppoomaan tai hengaamaan jonnekin. Niin, sitten puoli kolmen pintaan A tulee kotiin koulusta, se tosin osaa jo keksiä itelleen jtn välipalaa, ja tehhä läksynsäkin ite. C pitää käydä noukkimassa pysäkiltä neljän aikaan (pitkiä päiviä niinkin nuorilla lapsilla..) ja jos A:lla on paljolti kotiläksyjä, käyn ensin lenkittämässä tuon hauvelin. Sitten C:lle snack ja auttamaan läksyissä. Kauheeta kun joutuu miettimään ihan alkeita, jtn perusmatikkaakin, huh, laskea sormilla.. :D C:llä riittää sitä energiaa, nin pitää sen kanssa kävästä vähän skeittaamassa tai hillumassa ulkona muuten, jos ehtii ennen kuin aikuiset tulee kotio. Ja tosiaan se ruoka pitäs olla abouttiin valmiina siinä puoli kuusi. Ei välttis ihan kokonaan, mutta kunhan hostmomin ei tarvia ihan alusta alottaa. Ja sitten meitsi on vapaa.
Kuulostaa hirveiltä nuo minun pvät, koko ajan hommaa. Mutta oikeesti on kyllä todella rentoa. Meillä käy siivooja, herttanen meksikolaisrouva jonka kanssa voin reenata mun spaniaa ;) , nin mun ei tartte siivoilla. Tietty omat jälkensä keittiössä, ja sitten vähän kattoa että olohuone ei oo täynnä ylimäärästä tavaraa. Ja keskiviikkosin lapset menee isälleen, eli sillon ei tarvia kokkailla. Ja joka toinen viikonloppu ne menee sinne kanssa, eli niinä perjantainakaan ei tarvia huolehtia ruuasta. RENTOO. Ja nää kyllä syö ihan kaikkea. En tosin ole kyllä kun tämän vkon tässä kokkaillut (eli so far kolmesti :P ), mutta kaikki on mennyt alas ja kovasti ovat kehuneet. Tämänpvänen perus jauhelihakastike oli kuulemma tosi hyvää, "like smashed swedish meatballs in a sauce.." :D jepjep.
Niin ja siis tosiaan kaikki illat ja viikonloput on vapaata, että sillon voipi keksiä omaa toimintaa. Huomenna meen saksalaisten aupair-tyttöjen (onko täällä muun maalaisia edes!!?) kanssa jonnekin halloween festivaalijuhlille. Ja viikonloppuna voisin harkita shoppailureissua, pitää katella jos joku lähtis kaveriksi, nin ei ihan itte tarviais piipahtaa siinä hikoiluttavan rahantuhlaamisen lomassa starbucksille juomaan chai latteja.. HUH. Kuulostaapa pahalta tuo starbucks näissä lauseissa. Jenkkimeno. Ja itseasiassa kaupoissa ei tule kyllä hiki ainakaan siksi että olis sisällä huono ilma, korkeintaan sen takia että rahaa kuluu, on nimittäin sen verran tehokkaat ilmastointivehkeet että paleltaa!! Kävin yhden suomalaisen tytön kanssa tiistaina jollain ostoskeskuksella pyörähtämässä, ihmeellistä kun kaikki vaatekaupatkin on auki ilta yheksään, ei vaan meillä Warkaoksessa. Sillä reissulla onnistuin kahesti ajamaan eksyksiin, vaikka oli mitenkä kartat mukana ja Saija kertoi että missäpäin se mua ootteli. Suuntavaisto = olematon. Siksikin se kepsi ois kova..
Että ihan kivasti on lähtenyt, vähän vaatii totuttelua tämä näiden arki, fudistreenejäkin pitkin viikkoa, nin sinnekin kuskata. Kumma kun kaikkialle mennään autolla. Ei täällä ole edes kunnollisia pyöräteitä. Ja sitten ihmetellään kun porukka lihoo. Mäkin autokaistan kautta kotiin. Ynh! Onneksi tämä minun hostmom on aika terveysintoilija, nin suurin osa kaapista löytyvistä ruuista on silkkaa terveellisyyttä JA luomua. Jeah. Me gusta mucho. Ja lapsetkin syö tosi kivasti vihanneksia ja salaattia, että edes jtn terveellistä tähän jenkkielämään. Ja tosiaan tuo juoksumatto tuossa nurkassa vihjailee..
Vielä ei oo hulluin koti-ikävä iskeny, johtunee varmaan siitä että en tosiaan oo ollu täällä edes kahta vkoa :D Tulee kyllä jo semmosia "minäkin haluan teidän kanssa nekkariin!"-hetkiä, kun juttelee kavereille Suomeen. Pitäs löytää illoille tekemistä, nin ei menis pelkäksi datailuksi! Ehtiihän tässä, koko vuos aikaa.. Vaikkakin siis edelleen tuntuu, että oon täällä vaan vähän aikaa. Menee varmaan jonkun aikaa, ennen kuin minun tajunta hoksaa millä mantereella sitä vaikutetaankaan. Oon kyllä löytänyt myös kaapelitv:n ilot; Gossip Girlin kolmostuotantokausi (otin alkuviikosta kiinni täällä jo näytetyt jaksot..), uusi teini-ilo Vampire Diaries, ja kaikkea muutakin järjettömän mukavoo ohjelmoo. Että töllöä katellessa aikani luistelee.. :P
Käytiin ke hostmomin kanssa hankkimassa mulle pankkitili tänne ja sosiaaliturvatunnus myös. Samalla lailla sai jonotella sossun luukulla kuin koto-Suomessa konsanaan. Ja siis sekin vissiin ihan siksi, että voi hallituksen pukumiehet pitää meikäläistä silmällä. Salaliittoja, salaliittoja......
Nyt on muuten romaanin ainekset tässä. Khuul. Voisi alkaa pikkuhiljalleen rauhottua, katella vähän Supernaturalia (silmät kiinni pelottavissa kohissa..) ja hörppiä teetä. Ja kohta unille, kun se on taas jaksettava herätä huomenna, vkonlopulla voi sitten uinailla niin pitkään kun maistuu. Nam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti