sunnuntai 11. lokakuuta 2009

watching the whole world wind around and round, I'll be coming home next year..




Nonni. Nyt se alakaa olla jo menoa. Laukut pakattuina ja pullataikinan ohje kirjotettuna mukaan. Huh huh. Vähän jo nipistelee, koska tuossa keskiyön bussilla tosiaan lentämiskentälle ja sieltä aamulla sitten Frankfurtin kautta kohti New Yorkia. NAM! Siitä sitten ensi perjantaina "uuteen perheeseen"..

Huokaus. Kyllä mä selviän. Aivan loistavasti. On ruisleipää ja hapankorppuja mukana. Ja ksylitolipurkkaa. Hyvin pärjäilee. Tästä se itsenäistyminen alkaa. Muut lukionsa käyneet lähtee syksyllä jatkamaan kouluja toisille paikkakunnille ja tulevat viikonloppusin käymään Warkaoksessa isin ja äitin jääkaappia tyhjentämässä. Mutta meikätyttöhän repäisee ja lähtee toiselle puolelle palloa :D Interveppi on onneksi järjettömän kätevä systeemi yhteyksien pitämisessä, vaikken sitä osaakaan käyttää..

Nyt vähän hengitellä, ja rauhotella äitiä. Syödä lisää ruisleipää ja tarkistaa tuhannetta kertaa, että passi ja kaikki lippulappuset on tallessa ja mukana. Ja luottokortti. Jau. Niinkun minun ihanat on sanoneet: "Mieli avoimena kohti uusia ja jänniä seikkailuja, big minds.."

Au revoir Suomi, tää lähtis nyt edustamaan kierotunutta savolaisuutta tuonne suureen maailmaan. The next postaus tulee sitten ihan toisista kuvioista, viimestään sitten kunhan oon päässyt host-perheen hellään huomaan.
KURRRRR..

Ei kommentteja: