siipiveikko kaiken ottaa lainaan vaan, eikä takaisin maksaa aiokaan, hyvä noste korkelle vie, yöllä kauniilta näyttää moottoritie..

Perjantai. Tuo ihana arkiviikon lopetus. Ah.

Lapsilla oli siis koko viikko vapaata. KOKO VIIKKO. Että terve vaan teillekin. Hostporukat onneksi oli torstaihin asti kanssa vapaalla. Mökkihöperöidyttiin kaikki kivasti yhessä. Ehkä kauheinta vaan olla kotona tekemättä mitään, koska ei pääse mihinkään kun lumi on saartanut kaiken. Ja nämä ameriikan urpot kun ei oikeen osaa aurailla teitä, tai muutenkaan selvitä näistä myrskyistä, niin esim. meidän katu on edelleen puolen metrin kinoksen alla. Tai tuo tie mikä johtaa tuohon isolle tielle (äärimmäisen ihanasti selitetty), on ihan sula. Mutta tämä meidän "ympyrä", minkä reunalla on näitä taloja, on lumessa. Naapureiden kanssa kaiveltiin autonlevynen reitti kaikkien talojen kohilta. Että pääsee täältä jopa nyt pois. Tosin kunhan aurinko laskee, niin alkaa pakastua ja jäätymään se kaikki teille sulanut lumi. Niin kesärenkailla on vähän jännää yrittää kivuta ylös.

Torstaina jopa illalla poistuin tästä naapurustosta, kun käväsin Saijalla. Olin tosiaan kotona ollut 7 pvää putkella. Voi sitä riemua, kun näki muitakin ihmisiä, autoja, taloja, elämää! Pieniä iloja. Mutta ymmärtää miten tärkeää on välillä päästä tekemään jtn omia juttuja, hajoilee pää muuten aika näpäkästi. Kiva on seinille hyppiä. Hihitellä nurkissa.

Viikon sisällä ähöttämisen aikana olen tehnyt seuraavaa: katsonut Gilmoreja, Simpsoneita, Pasilaa, OCtä, huonoja leffoja ja päättömiä amerikkalaisia mainoksia, kuunnellut musiikkia, kirjottanut lyriikoita letssingit.comiin, lukenut kirjoja, lehtiä, blogeja, ollut symbioosissa fb:n kanssa, kirjottanut kirjeitä joita en oo voinut lähettää, naputellut täysin päättömiä meilejä, tehnyt papukaijamerkin (oikeesti!), piirrellyt, korjannut pari paitaa, nukkunut, nukkunut, luonut lunta, ollut lumisotaa ja käynyt pulkkamäessä, syönyt, syönyt, syönyt, pelannut bubble shooteria ja lautapelejä, hiiviskellyt nurkissa, kikatellut yksikseen, räkättänyt keskellä yötä Rauno Repomiehen sitaateille ja hikipedialle, kuunnellut Spin FM:n aamulähetyksiä (ma,ke,pe) ja tuijotellut tyhjyyteen. Eli hyvin monimuotoistapa joo.

Kivasti on myös kulunut jo viikko mun tän kuukauden salikortista, koska eipä ole oikeen sinne asti päässyt. Piti se trainerikin perua. Damn. Mutta huomenna menen, vaikka kinosten halki, raivaan tieni perille.

Ja tätä iloahan lisää muuten se tieto, että su ma ti on luvattu lisää lunta. Ei per.... Ei todellakaan hyvä. Mutta maanantaina on kyllä lapsilla koulua. Viimein. Oli semisti yksimielinen onnellisuus tuokin tänään pulkkamäen huipulla seisoskelleiden kotiäitien ja lastenhoitajien keskuudessa.

Tämä kannattaa käydä lukemassa, totaalisen repeilyn aiheuttaja, tietoa rakkaasta Warkaoksesta. Huh huh ja viskiä gallona.

Ja se on muuten 4kk Amerikkaa takana. Niin ne päivät lentäääää..