Vissiin melko nopeasti hurahtelee nämä viikot. Toisaalta ihan hyväkin, nin tulee nopeeta kesä ja kuumuus. Ja kosteus. Katellaan sitten miten viihtyy!
Hostmomin työpaikalla, tuolla dollarinsetelitehtaalla, oli tiistaina joku ihme tilanne päällä. Joku niiden afgaanitaustainen työntekijä oli vaan marssinu pomon juttusille ja alkanu uhkailla sitä. Että räjäyttää kuulemma kaikki. Ja presidenttikin sai tietysti omat uhkailunsa osakseen. Ja siis naurettavintahan tässä hommassa on se, että turvaukoilta oli kestänyt 2 TUNTIA saada se mies ulos! Siis anteeks? Hallituksen laitoksessa! Eikö pitäs kulua puol minuuttia ja uhkailija ois käsiraudoissa lattialla?! Eikö tässä maassa pitäs noiden poliisivoimien ja armeijoiden sun muiden toimia kuin rasvattu? Olivat kuulemma puhumalla yrittäneet taivutella sitä. Joo-o. Ja sitä tuo hostmom naureskeli, että tarkastiko kukkaan sen jäbikän autoa..
Ja sitten tänään A tuli koulusta ja kertoi että niillä oli ollut palohälytys siellä. Joku onnettomuus kemianluokassa. Jotenkin aika klishee. Kemianlabrassa räjähtää kun joku kaataa väärää happoa siihen lasipurkkiin. Hmph. Voi teitä amerikan ihmeitä.
Ostin myös itselleni joululahjan. Jo nyt. Jonka isukki armas kustansi. Nagilaattorin. GPS. Että jos nyt vois olla eksymättä. Tai ainakin vähän paremmat mahikset sitten löytää takasin kotia jos ajaa vaihteeks täysin väärään suuntaan. Näin ainakin kuvittelen..
Kävin myös tänään epäonnistumassa ajokorttikokeessa. Jes! En saanu sataa prosenttia oikein siinä liikennemerkkiosiossa, niin en saanu tehhä sitä toista osaa saati ajokoetta. Että ens viikolla uusiksi. Damn. Ois varmaan vähän auttanu jos oisin lukenu siihen kokkeeseen vähän enemmän. Tai jos tietäis tosiaan nuo liikennemerkit. Vaikka täällä ei niitä niin hirveesti olekaan kuin Suomessa. Ja sitten vielä ei-äidinkieli niin epäonnistuminen on taattu. (Selityksiä, selityksiä, niitähän riittää..)
Sitten päätinkin lannistuneena nukkua pienet (lue: kaks tuntia) päikkärit Chewien kanssa ja katsastella O.C:tä. Saippuakanavat on arjen pelastus.
Nuo lapsukaiset on aivan liekeissä tuosta adventtikalenterista, jonka äiti lähetti niille. Semmonen partiolaisten kuvaversio. Ja mullon tietysti omakin. Obviously. Ne vaan kattelee niitä kuvia, että "vitsi miten paljon lunta, onko tuo Joulupukki, kukas sitten tuo on, mitä ihmettä ne tekee tuolla jäisessä vedessä?". "That's the finnish way to do things." C kirjoitteli tuossa myös uusimman lahjatoivelistansa. Laittoi siihen vain kolme toivetta, jotta ei vaikuta liian hemmotellulta. Meleko fiksu taktiikka, yrittää varmistaa että saa ainakin ne kolme. Tosin en usko että porukat on kovin innoissaa ostamassa sille jättikokoista skeittiramppia..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti