Sain tässä aikaiseksi jopa käydä tekemässä tasotestejä tuolla yhdessä lähi-collegessa. Kun pitää siis tosiaan tämän vuoden aikana käydä muutamalla kurssilla, kuuden creditin verran. Tosin ihan mitä tahansahan ei voi opiskella, vaan kurssien pitää liittyä jotenkin tähän maahan ja kulttuuriin. Huh. Olin sen verran pro, että sain tietokoneella tehtävistä ylihelpoista osioista niin paljon pisteitä, että piti kirjottaa myös essee. Hmm. Tuli vissiin jännää juttua kun muutama hetki viimesestä esseenkirjotuksesta taitaapi olla. Mutta. Olin edelleen kuitenkin todella lahjakas, koska mun ei tarvia mennä ollenkaan noille english as a second language -kursseille. Joutunee edistyneempien joukkoon, pitää vielä käydä kursseille ilmottautumassa, nin selvinnee että onko ne oikeasti niiden muiden collegeopiskelijoiden kursseja..
Musta tuntukin että kaikki menee liian hyvin. C on kuulemma koulussa valittanut, että sillä on nälkä. Kun opettaja sitten oli kysynyt, että onko se syönyt aamupalaa, niin poika oli sanonut että ei. Sorry? Mulla kyllä on tapana tosiaan laittaa nälkäsiä lapsia kouluhun. Mutta minkäs teet, jos lapsi sanoo olevansa täynnä kun kysyt että haluatko jottain muutakin aamupalaa. Tänään sitten syötiinkin ihan urakalla. Ja oli sen verran runsas lounas lapsukaisella mukana, että ois voinu ruokkia kolme kylää kehitysmaista. Nyt ei kuulemma ollu mahasta kuulunut murinaa. Dodih. Problem solved! Outi to the rescue!
Lauantaina tuli muuten kaksi kuukautta amerikanelämää täyteen. Pikkusen nopeasti on vissiin aika mennyt! Ja menee varmaan tästä eteenpäinkin, kun ei liikaa keskity siihen ajan kulumiseen. Mä vaan oottelen sitä kesää ja kuumuutta..omnommnomm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti