lauantai 28. elokuuta 2010

when I'm tired of walking alone, I put my headphones on, and when it's time to get out of it all, I put my headphones on..

Welcome to Philadelphia. Tehtiin siis Saijan kanssa muutaman tunnin pit stop tähän kaupunkiin matkallamme NYCiin. Koska ei oltu katottu mitä Phillystä edes löytyy, että oisko siellä mitään näkemisen arvosta, päätettiin vaan kävellä siellä täällä.



Voihan baseball.

Näin jo toisen tämmösen rakkaus-tekeleen! NYCssähän siis ainakin on yksi, ja ympär maailmaa sitten lisää. Philly on vissiin joku " the city of brotherly love" tjsp.


Tää liittyy jotenkin siihen, että neulovat ihmiset halusi kaunistaa kaupunkeja päällystämällä esmes juuri katulamppuja. Muistan joskus lukeneeni jonkun artikkelin näistä, en jaksa nyt googlata, mutta aika siisti!

Ihan tyhmä kaupunki. En halua muuttaa sinne. Tosin siis tämä kylttihän löytyi sieltä keskustasta, että ehkä muilla alueilla saattas skeittaritkin hymyillä..



Philadelphiassa oli tosiaan vähän kylmä. Tuuli ihan vimmatusti.
Sitten kun alkoi jalat väsyä, siirryttiin sisätiloihin juna-asemalle hengailemaan ja oottamaan jatkobussia. Että ihan jees kaupunki oli tämä, aika tylsä vaan kun ei tosiaan ollut mtn ajatustakaan että mitä siellä vois tehä. Mutta oonpahan käyny! Ja eikös se yksi poliisisarja tapahdu juuri Phillyssä, Cold case ? Suomenkielistä nimeä ei muistettu Saijan kanssa vaikka miten yritettiin.. Mutta niitä vanhoja rikoksia setvii se valkohiuksinen nainen. Nih.

Ei kommentteja: