sunnuntai 12. syyskuuta 2010

tämä on paras aika vuodesta, ikkunasta tulvii sisään viileää ilmaa, jossain muualla kuin kotona, enemmän kuin koskaan elossa..

Eilenhän kävi sitten niin, että minä kiireessä unohdin kameran kotiin, joten sieltä häistä ei ole mulla yhden yhtä kuvaa. Pikkusen kyllä harmittaa, mutta ehkä saan ryöstettyä niitä sitten hostmomilta kunhan valokuvaaja niitä lähettää..

Aamulla tähän meille saapui hostmomin kaveri, joka hieroi kaikkien vaivaisten niskat kuntoon. Kelpas!

Itse tilaisuus oli sitten tosi kaunis, semmonen intiimi, vain lähimmille ystäville ja suvulle. Häät pidettiin hostmomin parhaan työkaverin kotona, Marylandin puolella. Semmosessa normikokosessa omakotitalossa. Mutta niillä oli takapihalla uima-allas! Siisti! Vihkitilaisuus pidettiinkin sitten siellä takapihalla, hitusen jo laskevan auringon valossa ja puiden katveessa. Morsian oli niin kaunis ja sulhanenkin komia puvussaan. Tilaisuus oli muuten tosi rento, sillä loppuillaksi myös morsian vaihtoi korkkarit varvassandaaleihin ja lapset sai leikkiä siellä uima-altaassa.

Söpöintähän oli tietysti se, kun meidän Chewie käveli rusetti kaulassa morsiusneitojen mukana :D

Sitten kunhan oli sormukset ja suukot vaihdettu, kilisteltiin vähän maljoilla shamppanjata. Tarjoilijamiekkoset alkoi tarjoilla jtn fiinejä alkupaloja, endiivinlehdillä olevia juustojuttuja, ja hummerijuttuja ja kaikkia muita ihmeitä. Itse ruokaruokakin oli turhan hienoa meikäläiselle, jtn lampaankyljyshommia jotka jätin suosiolla välistä ja kaikkea muuta kovin eleganttia. Huh huh.
Mutta kakku olikin sitten ihan taivaallista! Ylempi kerros oli karhuvatukanmakuista ja alempi pistaasipähkinää. Ja se kuorrutus! Saatettiin Biancan kanssa pyytää illan tunteina yksi valtava santsipalanen..

Ilta menikin sitten mukavissa merkeissä viiniä naukkaillessa ja jutellessa. Näiden perhetuttuina on yksi pariskunta, jonka vaimo on itävaltalainen (ihan niinkön hostmomin äitikin..). Noh, se kertoi semmmosta juttua, että sen isä oli sukellusveneenkuljettaja ja kuollut toisessa maailmansodassa. Monien mutkien ja lehtiartikkeleiden jälkeen kyseinen rouva oli saanut postia joltain ysikymppiseltä mieheltä Australiasta, joka kertoi että se oli ollut siinä lentokoneessa joka oli upottanut sen sukellusveneen jossa tämän rouvan isä oli ollut! Sillä on kuulemma kuviakin missä isukki heiluttaa nyrkkiä sukellusveneen kannella ja jtn.
Ja kaikkia muitakin hulluja juttuja.

Suomestakin toki pääsin kertomaan kaikkea. "Mut eikö ihmiset sitten ole aika masentuneita, jos talvella kerran on pimeetä ja kylmää?" "Niinhän ne tilastot vähän väittää, että viinaa menee ja lääkkeitä määrätään.."
Ihmetyksenä oli taas meikän puuttumaton aksenttia, vain joistakin harvoista sanoista ilmeisesti voi huomata että oon jostain muualta. Voisin kuulemma vaan valita jonkun randomikaupungin Amerikasta ja alkaa kertoa että oon sieltä kotosin. Menis kuulemma ihan täysillä läpi. :D Ihmisiä on mukava huijata?

Nytpä aionkin siis vain laiskotella, koska sunnuntaisin kuuluu tehdä niin. Saatan käydä jääkaapilla vähän tutkimassa, oisko sinne ilmestynyt ehkä jämiä siitä kakusta tai jotain..

Ei kommentteja: