perjantai 1. lokakuuta 2010

we shed what was left of our summer skin, on the night you left I came over, and we peeled the freckles from our shoulders..

Johan on perjantai. Mitään en ole tehnyt. Pitäs vähän saada jotain ryhtiä tähän elämään.

Ja pyh!

Tänään ei ole kai suunnitelmissa mitään. Suunnittelin kyllä meneväni kävelylle, kun aurinkoinen paistaa kivasti. Tosin ei tuolla enää kovin lämmin ole. Syksy on virallisesti saapunut. Tuulee ja lehdet lentää.. Ynh. Tosin kai tää nyt sitten valmistaa sinne Suomen suloiseen lokakuuhun myös?

Niin ja on tosiaan jo lokakuu. Vielä viikko töitä ja sit ois ura paketissa. Vuosi sitten en ollut edes pakannut (en tosin nytkään) ja oli elämä semisti levällään (on se kyllä nytkin). Yksi naapurin kotiäitikin tänään bussipysäkillä kyseli, että millaset fiilikset alkaa olla. Mutta kun en oikeen osaa taas tajuta, että mitä on tulossa. Että kotiinlähtö häämöttää. Koska edelleenkin koen niitä ahaa-elämyksiä, että "ei vitsi niin mähän oon tosiaan täällä maailmalla.."

On ihanaa tulla takasin kotiin, ja nyt ainakin tuntuu, että en mä oikeestaan jää kamalan pahasti tätä elämää kaipaamaan. Tosin oon nyt niiiiin täynnä tätä maata, että kaipaan jotain muuta. Uskosin kuitenkin, että oon sit jossain käänteisessä kulttuurishokissa, kun kaikkialla puhutaankin suomea ja vastaantulijoille ei saa hymyillä tai oot hullu.. ;)

Ei kommentteja: